Ruka 11:19-52

¹⁹Morara jahtao, Peuzepu omi poe joroko tõ tũtanohporyhtao ya, opoetorykõ ke? Onoky omi poe roropa joroko tõ tũtanohpõko toh nahe? tykase Jezu eya xine. —Yrome opoetorykõ tyoro rokẽ otuarõtanohtorỹko mana zae pyra oehtohkõ poko.

²⁰Arypyra, Ritonõpo jamitunuru poe joroko tõ tũtanohpõko ase ahno ae. Moro eneryke oya xine tuarõtãko matose Ritonõpo oesẽkõme exiry poko.

²¹—Mame tapyi esẽ tomahpo typyre ahtao ynara ãko mã ynoro, “Orẽpyra ase typyreke jexiryke imehnõ omõpyra mana ytapyĩ taka ymõkomory poko,” ãko mã ynororo.

²²Yrome jamihmehxo exikety tooehse ahtao iporemãkãko mana ipyre roropa apoĩko mana. Mame ipyre apoixĩpo imõkomohpyry arõko mana, apiakatohme typoetory tomo a. (Moro saaro joroko tamuru, tymyhse sã ya. Jamihme pyra roropa mã tyripose ya, tymyhse ya exiryke.)

²³—Ymarõkõme pyra awahtao xine, yzehno matose, jakorehmara awahtao xine roropa, jakorekehkãko matose, tykase Jezu eya xine.

²⁴Mame tõturuse ropa Jezu. Ynara tykase ynororo, —Joroko tutũtase ropa tahtao ahno ae ytoytõko mana nono poro, tosary imepỹ zupĩko. Mame onenepyra tahtao, ynara ãko mã tyya rokene, “Ytõko ropa ase jesahpyry aka ropa, unurumekahpyry aka ropa, ahno aka” ãko mana.

²⁵Mame ytõko ropa mana, tosahpyry pona ropa. Morarame kure tosahpyry enẽko ropa mana ahno kurohtao. Tapyi sã ahno kurohtao mana tutumehse sã zao. Saereme potu enẽko mana. Mame omõpyra mã aporo.

²⁶Ytõko rokẽ mã aporo joroko imehnõ enehse tymarõme toto ehtohme. Mame popyrahxo exiketõ enehnõko mana, 7me osesarise mokyro aka. Mame itamurumehxo jorokohpe exĩko mokyro mana. Osemazuhme toehtopõpyry motye kuhse exĩko mana.

²⁷Morarame morara kary etaryke tyya ynara tykase nohpo tuhkãkohtae, —Tãkye kuhse asa mana, oenurumahpono, isuhsuru onenyhpyry, tykase nohpo eya.

²⁸Mame mokyro tozuhse Jezu a. Ynara tykase, —Amaroko hkotano. Tãkye exĩko matose Ritonõpo omiry etaryhtao oya xine, aomipona toehse roropa awahtao xine, tykase Jezu eya.

²⁹Morarame imoihmãkõ tooehse ahtao Jezu a, ynara tykase ropa Jezu eya xine, —Popyra matose ipunaka juteu tomo. “Ajamitunuru enepoko yna a oenetupuhtohme yna a,” ãko matose repe ya. Yrome yjamitunuru onenepopyra ase oya xine. Toiro poko rokẽ ãmorepatorỹko ase, Jona ehtopõpyry poko.

³⁰Jona tonahse aporo kanaimo konõto a. Oseruao tynyhse Jona kanaimo wakuru ao. Imeĩpo tuamise ropa ynororo kanaimo a nono pona. Mame ipoko tutuarõtase Niniwepõkomo. Tonetupuhse toto a, “Ritonõpo nenehpohpyryme mose nase,” tykase toto ipoko. Moro saaro Ritonõpo jenyokyase oya xine. Ywy ase Kapu ae Ayhtohpyry.

³¹Morararo Saapa tuisary kynexine nohpo, ikurenaẽkõ tuisary. Imeĩpo ohxirotorỹko ynororo mana seropõkõ apiakatohpo Ritonõpo ẽpataka. Ynara exiryke, mya toytose ynororo pake Saromão otururu kurã etase. Yrome Saromão motye kuhse ywy. Taro ase amaro xine. Yrome jomiry etary se hkopyra matose.

³²Morararo kurãkõ apiakatohpo Niniwepõkõ ohxirotorỹko mã toto seropõkomo, Ritonõpo neneryme. Jona omiry totase tyya xine ahtao tyyrypyrykõ turumekase eya xine. Mokaro mã ohxirotorỹko. Ynara exiryke, taro ase amaro xine. Jona motye kuhse ase. Yrome jomipona se pyra matose, tykase Jezu eya xine.

³³—Mame nãparina zukaxĩpo ononẽpyra sytatose. Onyripyra sytatose apipa notaka. Aryhnaka rokẽ tyrĩko sytatose apõ pona omõketõ zeipotohme tyrĩko sytatose.

³⁴Kuenurukõ nãparina ezuru sã mana. Kure oenurukõ ahtao kure sã osenuhmãko matose, saereme sã oya xine exiryke. Yrome oenurukõ popyra ahtao, osenuhmara matose. Xinukutume sã oya xine exĩko mana oenurukõ popyra exiryke.

³⁵Morara exiryke tomeseke ehtoko. Onenetuputyhpyrykõ onurumekara oehtohkõme. Turumekase oya xine ahtao xinukutumã sã exĩko ropa matose okurohtao xine.

³⁶Yrome okurohtao xine saereme ahtao xinukutume pyra roropa mã okurohtao xine, kure enetupuhnõko matose. Mame nãparina kurã sã saereh ãko mana okurohtao xine, tykase Jezu eya xine.

³⁷Mame tõturukehse Jezu ahtao, parixeu a toahmase tytapyĩ taka autuhtohme. Mame toytose ynororo itapyĩ taka, otuhse. Mame osemahpyra ro typorohse ynororo otuhtoh pona.

³⁸(Juteu tõ osemahnõko itamurume tõtuhtohto Moeze omihpyry poe.) Mame ynara tykase parixeu tyya rokene, —Tee! Osemahpyra mosero nah otuhnõko, tykase parixeu tukurohtao rokene.

³⁹Mame ynara tykase Jezu eya, —Parixeu tõ matose. Ynara exiketõ matose. Akasanarykõ akurihnõko matose ĩpary rokene, paratu tõkehko maro. Yrome zao nymyry anakurihpyra sã matose. Xikurome mã ipunaka. Moro sã okurohtao xine mana, xikurome. Oyamene se matose. Iirypyryme matose.

⁴⁰Onenetupuhpyra matose. Õkokõ rihpõme Ritonõpo mana. Okurohtao xine tyrihpõme roropa mana.

⁴¹Morara exiryke omõkomory apiakako ekarotohme etuarimaketomo a. Imehnõ pyno roropa ehtoko. Morara awahtao xine tãkye exĩko Ritonõpo mana opoko xine. Okurohtao xine ikurikãko roropa mana.

⁴²—Jetuhxo exĩko matose parixeu tomo. Ynara exiryke, okyryrykõ omame porehme ahtao apiakãko matose. Toiro ekarõko matose Ritonõpo a repe. Anarykahpyrykõ roropa otyro tõkehko apiakãko matose. Emero apiakãko matose zokonaka pitiko onekarorykõme Ritonõpo a. Yrome zae pyra ro matose. Imehnõ ryhmãko ro matose. Ritonõpo pyno pyra roropa matose. Morohne okyryrykõ tapiakase oya xine ahtao, kure roropa mã repe imehnõ pyno awahtao xine roropa, Ritonõpo pyno roropa awahtao xine.

⁴³—Jetuhxo exĩko matose parixeu tomo. Ynara exiryke, Ritonõpo maro oturutoh tao imehxo se rokẽ oexirykõke. Osepekahtoh taka oytorykohtao, “Kure mase,” kary etary se oexirykõke.

⁴⁴—Jetuhxo exĩko matose! Ynara exiryke, okepy zonẽtopõpyry sã matose. Moroto ro imehnõ ytoytõko tuenikaro rokene, tuaro pyra toexirykõke. Moro saaro kure oehtohkõ enepõko matose repe, yrome popyra ro matose, tykase Jezu eya xine.

⁴⁵Morara kary etaryke tyya, ynara tykase Moeze omihpyry waro exikety Jezu a, —Morara karyhtao oya, yna hxirõko roropa mase, tykase ynororo.

⁴⁶Mame ynara tykase Jezu eya, —Jetuhxo exĩko matose roropa Moeze omihpyry waro exiketomo, imehnõ osanumaryke oya xine. Tupime eya xine anaosanumatatohkomo. Ynara ãko matose, “Moeze omihpyry omipona ehtoko,” ãko matose repe. Yrome amarokõ ke? Aomipona pyra matose. Ourutopõpyrykõ omipona pyra matose.

⁴⁷Jetuhxo exĩko matose, otonẽtoh kurã rĩko matose repe, Ritonõpo poko urutonõpo tõ zonẽtohme. Yrome mokaro urutonõpo tõ totapase atamurukomo a.

⁴⁸Atamurukomo a Ritonõpo poko urutonõpo tõ etapatopõpyrykõ kure ekarõko matose. Ynara exiryke, atamurukomo a totapase toto. Yrome oya xine roropa toto zonẽtoh tyrise.

⁴⁹Morara exiryke ynara tymerose Ritonõpo omiryme, zae mana, “Jomiry poko urutõkõ enyohnõko ase eya xine. Mame toitoine toto etapãko toh mana. Toitoine toto htomãko roropa toh mana,” ãko Ritonõpo omiry.

⁵⁰Naeroro awãnohtorỹko Ritonõpo mana, urutõkõ etapatamitume. Moinoro nono ritopõpyry poe ro urutõkõ totapase. Mokaro etapatamitume awãnohtorỹko Ritonõpo mana.

⁵¹Apeu etapatopõpyry poe tuhke urutõkõ totapase. Zakaria roropa totapase. Ritonõpo maro oturutoh myhto totapase ynororo, kaneru zahkatoh myhto. Ajohpe pyra, mokaro etapatamitu epehpyryme awãnohtorỹko Ritonõpo mana seropõkomo.

⁵²—Jetuhxo exĩko matose Moeze omihpyry poko amorepatõkomo. Ynara exiryke, imehnõ enekunohnõko matose, zae omi waro pyra toto ehtohme. Zae omi enetuputyry se pyra matose. Mame imehnõ roropa akorekehkãko matose. Onenetupuhpyra toto ehtohme, tykase Jezu eya xine.