Aposol Gawoŋ Meme 7:5-57

⁵Baloŋ kokanoŋ rama laligoro Anutunoŋ baloŋ kitia boroŋa moŋ kana tamboyaa so ii mende buŋa qeŋ muro. Baloŋ koi kawaa toya mende totooŋ kolooroto, Aabrahambaa gbilia mende kolooro Anutunoŋ kambaŋ iikanondeeŋ iwaa qaa waladeeŋ kokaeŋ jeŋ somoŋgoro, ‘Niinoŋ gomaŋ koi ii gii ano goo gemaganoŋ gbiliuruga koloowuti, mono iyoŋoojoŋ oŋombe iikawaa toya koloowuya.’

⁶Kaeŋ jeŋ toroqeŋ qaa kokaeŋ jero, ‘Goo gbiliuruganoŋ gomaŋ moŋgeŋ kema wabaya kolooŋ laligowuya. Wabaya kolooŋ laligogi gomaŋ iikawaa toya yoŋonoŋ somoŋgoŋ oŋoŋgi togiaa weleŋ eeŋ qeŋ laligowuya. Kaeŋ laligogi ama riiŋ oŋoŋgi gawoŋ biŋawo biŋawo eeŋ megi sewaŋa mende oŋoŋgi gbani 400:waa so koŋajiliŋ qaganoŋ laligowuya.

⁷Kaeŋ laligowuyato, niinoŋ kanageŋ baloŋ ejemba weleŋgia qeŋ laligowuyati, ii qaanoŋ ama jeŋ tegoŋ oŋomaŋa.’ Anutunoŋ toroqeŋ kokaeŋ jero, ‘Kaeŋ kolooro gbiliuruganoŋ gomaŋ ii mesaoŋ gomaŋ kokanoŋ eleema kaŋ waena meŋ mepeseeŋ noma laligowuya.’ Kiaŋ.

⁸“Anutunoŋ Aabraham kaeŋ ijoŋ aiwese kokaeŋ ambutiwaajoŋ jero moro, ‘Oŋo niwo soomoŋgo ambutiwaajoŋ mono noo aiwese asa koma eja selegia kotoŋ laligowu.’ Iikawaa so Aabrahamnoŋ meria Aisak kolooro weeŋ 8 tegoro kanoŋ Anutuwaa aiweseya meŋ selia kotoro. Aisaknoŋ meria Jeikob mekolooŋ aiwese ii kotoro ano Jeikobnoŋ merauruta mekolooŋ oŋoma iikawaa so kotoŋ oŋono. Jeikobwaa merauruta 12 yoŋonoŋ Israel nonoo ambosakoŋurunanaga koloogi.

⁹“Ambosakoŋurunananoŋ kogia Joosef ii gema qeŋ muŋ sewaŋa mewutiwaajoŋ aŋgi tosianoŋ sewaŋa meŋ wama Iijipt kantrinoŋ kema ooŋgi laligoro. Iikanoŋ laligoroto, Anutunoŋ iwo laligoro.

¹⁰Iwo laligoro koŋajiliŋ kania kania qaganoŋ uro moroti, kuuya iikanoŋga mono metogoŋ muro. Metogoŋ muŋ kaleŋmoriaŋa muro momakootoya awaa kolooro. Ii kolooro Iijipt kantriwaa faarao kiŋ iwaa jaanoŋ keuro iiro sokono eja poŋ kuuŋ muro Iijipt kantri ano faarao kimbaa jiŋkaroŋ miri iwoiya galeŋ koma oŋoma laligoro.

¹¹Galeŋ koma oŋono bodi kambaŋa kaŋ kuuro Iijipt kuuya ano Keinan gomaŋ ii sokono. Kawaajoŋ ejemba yoŋonoŋ majakaka somata moma koroweborowe laligogi. Kaeŋ laligoŋ ananaa ambourunananoŋ nembanene mokoloowombaajoŋ memeaŋgogi.

¹²“Kaeŋ memeaŋgogi ‘Iijipt gomanoŋ dumuŋ kota eja,’ kaeŋ jegi Jeikobnoŋ moro. Kaeŋ moma merauruta, ananaa ambourunana ii indiŋ mutuya wasiŋ oŋono kanoŋ keŋgi.

¹³Kaeŋ kema laligoŋ eleema maŋgiaanoŋ kagi. Kanageŋ indiŋa moŋ mombo keŋgi Joosefnoŋ kaniaya iŋisaano mogi. Mogi faarao kiŋnoŋ kaaŋiadeeŋ tinitosaya iŋiima kaniagia moma kotoro.

¹⁴Moma kotoro Joosefnoŋ qaa ama maŋa Jeikob ano tinitosauruta kuuya ii koma horoŋ oŋono iwaanoŋ keŋgi. Ejemba keŋgiti, iyoŋoo jaŋgogia ii 75 kolooro.

¹⁵“Jeikob kaeŋ waŋgi Iijipt gomanoŋ keno. Kema laligoŋ iikanoŋ komuro. Ambourunananoŋ kaaŋagadeeŋ komudaborogi.

¹⁶Komudaborogi qamogia meŋ aŋgoŋ Keinan gomanoŋ eleema Sekem gomanoŋ kaŋ roŋ koma oŋoŋgi. Wala eeŋanoŋ Aabrahamnoŋ Sekem (Sikem) laligoŋ baloŋ moŋ eja qata Haamor iwaa gbiliuruta yoŋoonoŋga moneŋnoŋ sewaŋa meroti, mono iikawaa qasirianoŋ jamo kobaa urorooŋ kanoŋ ama oŋoŋgi.” Kiaŋ.

¹⁷Stiiwenoŋ toroqeŋ kokaeŋ jero, “Anutunoŋ wala eeŋanoŋ soomoŋgo qaa Aabraham muroti, ii hoŋawo koloowaatiwaa kambaŋa toriŋ dodowiro. Dodowiroti, iikawaa so Israel yoŋonoŋ Iijipt gomanoŋ kolooŋ seiŋ laligogi tuuŋgianoŋ somariiŋ uro.

¹⁸Somariiŋ uro faarao kiŋ moŋnoŋ waama kanaiŋ Iijipt galeŋ koma oŋono. Faarao kiŋ gbilia iinoŋ Joosefwaa kania mende moma laligoro.

¹⁹Iwaa kania mende moma ananaa kanageso ii aŋgomokoloŋ qaganoŋ tiligoŋ ambourunana ama riiŋ oŋono laligogi. Kaeŋ laligogi kiŋnoŋ Israel yoŋoo jeŋkooto kotakota kokaeŋ ano, ‘Oŋo mono meraurugia bubuga ii oŋoma yamageŋ kema apunoŋ giligi kemeŋ komuwu.’

²⁰“Jeŋkooto kaeŋ ano kambaŋ iikanoŋadeeŋ mera moŋ qata Mooses kolooro. Anutunoŋ ii iima moro sokono. Mooses kolooro nemuŋmaŋanoŋ ii koiŋ karoombaa so mirigaranoŋ galeŋ koma laligori.

²¹Koiŋ karooŋ ii tegoro nemuŋanoŋ meŋ yamageŋ kema kondenoŋ apu qaganoŋ ama mesaŋgoro. Mesaŋgoŋ keno faarao kimbaa boratanoŋ mokolooŋ mero meria kolooro galeŋ koma muro laligoro.

²²Kaeŋ laligoro Iijipt yoŋoonoŋ momo ano kaiyaka kuuya ii kuma mugitiwaa so Iijipt yoŋoonoŋ momakooto eja somata kolooro. Iinoŋ qaaya ano nanamemeŋa ii esuŋmumu qaganoŋ jeŋ ama laligoro.

²³“Mooses gbania 40 tegoro kanoŋ Israel daremuŋuruta yoŋoo prowinsnoŋ kema iŋiimambaajoŋ romoŋgoŋ qaaya somoŋgoŋ keno.

²⁴Kema Iijipt ejanoŋ Israel eja moŋ iwo eeŋ toontooŋ aŋgowowo ama horoŋ ureeŋ ama muŋ qero iiro. Iima kema Israel eja ii ilaaŋ muŋ gematanoŋ kema iroŋa meleema Iijipt eja ii qeŋ qero komuro.

²⁵Qero komuro Anutunoŋ Mooseswaanoŋ laariŋ Israel ejemba faarao kimbaa boronoŋga metogoŋ oŋomambaajoŋ ku-usuŋ muro karo. Yoŋonoŋ Mooses iima kaniaya iikaeŋ saanoŋ moma asariju, iikaeŋ romoŋgoroto, yoŋonoŋ ii mende moma asariŋ eeŋ tompiŋ laligogi.

²⁶“Gomaŋ ano mombo yoŋoonoŋ keno Israel eja woiyanoŋ aori iriiro. Iriima batogoŋ batugaranoŋ luae koloowaatiwaajoŋ moma kokaeŋ irijoro, ‘Eja woi, oro daremuŋga. Oroaŋgara motoonoŋ mono naambaajoŋ kaeŋ tiwilaaŋ aojao?’

²⁷Kaeŋ irijoroto, ejanoŋ alia meŋ boliŋ muroti, iinoŋ mono Mooses geriawo utama muŋ kokaeŋ jeŋ muro, ‘Gii nonoonoŋ galeŋkoŋkoŋ ano jenteego ejaga koloojaŋ me? Moronoŋ kuuŋ gonota nanjaŋ?

²⁸Gii woraŋ Iijipt eja qena komuroti, mono kaaŋadeeŋ nii numambaajoŋ jejaŋ me?’

²⁹Kaeŋ qisiŋ muro qaa kawaajoŋ ama Iijipt kantri mesaoŋ oloŋ koma Midian gomanoŋ kema wabaga laligoro. Iikanoŋ laligoŋ emba meŋ merawoita woi mekolooŋ orono laligogi.” Kiaŋ.

³⁰Stiiwenoŋ qaa toroqeŋ kokaeŋ jero, “Kaaŋ laligogi gbani 40 tegoro kanoŋ Moosesnoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ liligoŋ baaŋa qata Sainai iikawaa kanianoŋ laligoro Siwe gajoba moŋnoŋ asugiro. Ii gere jerendeŋ batuyanoŋ gere bolaŋ kolooŋ mende jeŋ kotoroti, iikanoŋ asugiŋ muro.

³¹Kaeŋ asugiŋ muro tani iikawaajoŋ waliŋgoŋ kania iima moma kotomambaajoŋ kosianoŋ keno Anutuwaanoŋa qaa moŋ kokaeŋ kolooro moro,

³²‘Niinoŋ goo ambosakoŋuruga yoŋoo Anutugiaga koloojeŋ. Niinoŋ Aabraham, Aisak, Jeikob yoŋoo Poŋgiaga laligoŋ kouma laligojeŋ.’ Qaa kaeŋ kolooro moma jeneŋa kanaiŋ ororo iikaaŋ baageŋ uuŋ iimambaajoŋ toroko moro.

³³“Toroko moroto, Poŋnoŋ kokaeŋ ijoro, ‘Baloŋ riiŋ nanjaŋi, ii baloŋ kowogaga. Kawaajoŋ gii mono kana esuga qetegowa.

³⁴Noo ejemba tuuŋuruna Iijipt laligojuti, ii ama riiŋ oŋoŋgi siisiiwaewae qaganoŋ aoŋ oroŋ laligoju. Niinoŋ ii iima kotoŋ laligojeŋ. Yoŋonoŋ osoŋgoŋ uŋuro saama welenjuti, niinoŋ ii modaborojeŋ. Niinoŋ yoŋoo borogianoŋga metogoŋ oŋomambaajoŋ kamaajeŋ. Kawaajoŋ gii mono keteda koi waama kana wasiŋ gombe Iijipt kemba!’ Kaeŋ ijoro.”

³⁵Stiiwenoŋ qaa toroqeŋ kokaeŋ jero, “Yoŋonoŋ Mooses qakooma kondama muŋ kokaeŋ ijogi, ‘Gii galeŋkoŋkoŋ ano jenteego ejaga koloojaŋ me? Moronoŋ kuuŋ gonota kaya nanjaŋ?’ Kaeŋ qakooma ijogito, Anutunoŋ Mooses ii wasiŋ muro yoŋoo eja poŋgia kolooro. Siwe gajobanoŋ gere jerendenoŋ bolaŋ jero kanoŋ asugiŋ muroti, iinoŋ mono Anutuwaanoŋ buju qaa ii meŋ kaŋ uuta kuuro mootogo ejagiaga kolooro.

³⁶Israel mootogo ejagia kolooŋ ejembauruta ii aiwese aŋgoleto kania kania meŋ Iijipt kantrinoŋga metogoŋ uŋuano mesaoŋ Kowe Osoga iikanoŋ kagi. Emu kagi kanoŋ ano baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kaaŋiadeeŋ toroqeŋ aiwese aŋgoleto morota morota ii gbani 40:waa uutanoŋ meŋ qendeeno iima laligogi.

³⁷Moosesnoŋ eja poŋgia laligoŋ Israel kanageso ii kokaeŋ iŋijoro, ‘Anutunoŋ Juuda tuuŋ oŋoo batugianoŋga gejatootoo eja moŋ meweeŋgoŋ kuuro nii kaaŋa koloowaa.’

³⁸“Israel yoŋonoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kaŋ laligogi eja poŋgia kolooŋ ananaa ambosakoŋurunana yoŋowo laligoŋ kanagesogia galeŋ koma oŋono. Galeŋ koma oŋoma baaŋa qata Sainai iikanoŋ uro Siwe gajoba moŋnoŋ qaa ijoro moma iwo laligoro. Kaeŋ laligoŋ Anutunoŋ laaligo kotigaa qaaya suulaŋ ijoro moma laligoroti, iinoŋ qaa ii iikawaa so jero nonoo Buŋa kolooro.

³⁹“Iinoŋ eja poŋgia laligoroto, ananaa ambosakoŋurunana yoŋonoŋ qaaya teŋ koma mubombaajoŋ mojogia tiiro gema qegi. Gema qeŋ utama muŋ uugia meleeno Iijipt kantrinoŋ mombo eleembombaa siiŋa mogi.

⁴⁰Kaeŋ moma Mooseswaa data Aaron ii kokaeŋ ijogi, ‘Moosesnoŋ eja Poŋnana kolooŋ Iijipt kantrinoŋga metogoŋ nunuano kaniŋi, iinoŋ baaŋanoŋ uma tani nomaeŋ kolooji, nono ii mende mojoŋ. Ii mende mojoŋiwaajoŋ giinoŋ saanoŋ tando lopioŋ mena iikanoŋ jotamemenana koloogi kanagianoŋ toroqeŋ kemboŋa.’

⁴¹“Kaeŋ ijoŋ iikanondeeŋ goul meŋ kanoŋ lopioŋ moŋ bulmakao meriaa tani megi. Ii meŋ siimoloŋ meŋ kaŋ ama muŋ lombaŋ ooŋ iwoi borogianoŋ megiti, iikawaa korisoro ama mepeseegi.

⁴²Kaeŋ aŋgito, Anutunoŋ ii iima mojoya tiiro gema uŋuro Sombimbaa seŋgelao Toya waegia meŋ mepeseeŋ oŋombutiwaajoŋ oŋomesaoro. Gejatootoo eja Aamosnoŋ qaa moŋ ooro Buju Terenoŋ eji, mono iikawaa so kokaeŋ aŋgi, ‘Oo Israel ejemba, oŋo baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kaŋ gbani 40:waa so laligoŋ kambaŋ iikanoŋ oro siimoloŋ ooŋ nanduŋ tosaaŋa meŋ kaŋ noma laligogi me qaago?

⁴³Ii qaagoto, oŋonoŋ mono beŋ qata Moolek iwaa opo sel kuuŋa ii aŋgogi ano beŋ qata Refan iwaa seŋgelao uŋaya ii aŋgoŋ kaŋ laligogi. Oŋonoŋ uŋa lopioŋ ii waegara meŋ mepeseeŋ orombombaajoŋ megi buŋagia kolooro. Kawaajoŋ ama niinoŋ mono konjoma oŋombe kereurugianoŋ kaŋ uŋuaŋgi kema laligoŋ koriganoŋ Babilon kantriwaa gematanoŋ uma laligowu.’” Kiaŋ.

⁴⁴“Ambosakoŋurunana yoŋonoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kaŋ laligoŋ Anutuwaa daŋgunu kuuŋ opo sel jigo meŋ aŋgoŋ laligogi. Ii meŋ aŋgoŋ Anutunoŋ jigoya mewutiwaajoŋ Mooses jeŋ kotoŋ muŋ uŋa sareya qendeema muro iiroti, mono iikawaa so megi nano.

⁴⁵Moosesnoŋ ambosakoŋurunana galeŋ koma oŋono yoŋonoŋ opo sel jigo ii aŋgoŋ laligogi. Kanageŋ Joosuanoŋ waama galeŋ koma oŋono gbiliurugianoŋ jigo ii buŋa qeŋ aŋgoŋ toroqeŋ kaŋ laligoŋ kantri kokanoŋ kougi. Kantri kokanoŋ kougi Anutunoŋ baloŋ toya tuuŋa tuuŋa oŋotaaro keŋgi gomaŋgia aŋgoŋ koma megi. Meŋ rama laligogi kiŋ Deiwid kolooro.

⁴⁶“Iinoŋ kolooŋ Anutu jaasewaŋanoŋ kaleŋmoriaŋa mokolooŋ kokaeŋ qisiŋ muro, ‘Anutu Jeikobwaa beŋa, giinoŋ saanoŋ jena niinoŋ jeŋ kotowe nono goojoŋ jiwowoŋ jigo waŋa mewoŋa.’

⁴⁷Kaeŋ qisiŋ muroto, Solomonoŋ jeŋ kotoro Anutuwaajoŋ jiwowoŋ jigo megi.

⁴⁸Ii megito, Uuta Somata iinoŋ ejanoŋ miri borogianoŋ megiti, iikanoŋ mende laligoja. Kawaa qaaya gejatootoo eja moŋnoŋ kokaeŋ oorota eja,

⁴⁹‘Poŋnoŋ jeja: Noonoŋ jiŋkaroŋ duŋ rarana ii Siwenoŋ ero namo ii kananaa doya kolooro iikanoŋ riiŋ rajeŋ. Oŋo mono noojoŋ miri tania nomaeŋ megi sokonaga? Me miri dakanoŋ mokolooŋ noŋgi iikanoŋ uma haamo meŋ laligowenaga?

⁵⁰Iwoi kuuya ii mono neeno neenaa boronanoŋ mokolooŋ oŋombeti, ii moju.’” Kiaŋ.

⁵¹“Oo qaaqeqe ejemba, oŋoo uugianoŋ mono duuro gadokopa kolooju. Gejagianoŋ hoŋgoŋ mende totooŋ tooja! Ii duujiwaajoŋ Anutuwaanoŋ qaa qotogoŋ gejajojombaŋ amakeju. Ambosakoŋurugianoŋ Uŋa Toroya tuarenjeŋ ama muŋ laligogi oŋonoŋ mono yoŋoo so toroqeŋ kaaŋiadeeŋ Uŋa Toroya suulaŋ gema qeŋkeju!

⁵²Oŋoo ambosakoŋurugianoŋ gejatootoo ejemba afaaŋa qaago sisiwerowero ama oŋoma laligogi. Yoŋoonoŋga moronoŋ kakasililiŋ mende mokolooro? Yoŋonoŋ Eja Solaŋanoŋ asugiwaatiwaa gejatootoo qaaya jegi ii uŋugi komugi. Yoŋonoŋ komugi Eja Solaŋanoŋ aŋo asugiro oŋonoŋ ii memelolo meŋ muŋ qegi komuro.

⁵³Anutunoŋ gajobauruta wasiŋ oŋono Siwenoŋga kamaaŋ Kana qaa oŋoŋgi Buŋagia kolooroto, oŋonoŋ ii mende teŋ koma otaaŋ laligogi.” Kiaŋ.

⁵⁴Stiiwenoŋ qaa kaeŋ jero jigo kaunsol yoŋonoŋ mogiti, ii uugia soonoŋ kootoya kaaŋa kotoro. Kotoro uugia gere jero ambari kiŋ waama naŋgi.

⁵⁵Kaeŋ aŋgito, Uŋa Toroyanoŋ Stiiwembaa uuta saa qero jaaya Siwenoŋ uuro uro Jiisas Anutuwaa asamararaŋ uutanoŋ eukanoŋ Anutuwaa boro dindiŋanoŋ nano iiro.

⁵⁶Jiisas iima jero, “Mobu! Siwe aantano Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono Anutuwaa boro dindiŋanoŋ nano iijeŋ.”

⁵⁷Kaeŋ jero moma qa gigilaagi guju somata waaro gejagia borogianoŋ gojoma kuuyanoŋ luguŋ kema qelanjiŋ megi.