Text copied!
CopyCompare
Yi Antiw Bible / Yi Ac'aj Testament - Génesis

Génesis 42

Help us?
Click on verse(s) to share them!
1Itzun bantz yi tbital Jacow yi at triw Egipto, nintzun taltz scyetz yi e' cy'ajl: “¡Or yaj! ¿Mbi na ibanwok tzone'j? Tunin na ixmaywok cuntunin itibtz,
2na ja a'lchij swetz yi at triw Egipto. Or tzibene'n. Cun lok'wok mu'ẍ kuxi'n triw, tan qui kaquime'n tan we'j.”
3Bene'n nintzun e' ban lajujtz scyeri e' stzicy Ẍep tan lok'che'n triw jalen Egipto.
4Poro qui nin ben stzakpul wutzile'n Jacow yi Benjamín, yi titz'un Ẍep scye'j yi e' stzicy. Na nin octz tan xtxumle'n ko takle'n bi' sban.
5Cho'n tzun chixome'n nin yi e' cy'ajl wutzile'n Israel ẍchixo'l coboxt aj Canaán yi cho'n at chibembiltz Egipto tan lok'che'n chiwa'. Na ncha'tz, nsken wi't ben lo'on yi we'j Canaán.
6Ma yi Ẍep, i' tzun yi ca'p ajcawtz tibaj cyakil yi tnum Egipto. Nin ite'n nin i' na c'ayin triw scyetz cyakil yi e' wunak yi na' cuntu' na chibaj sit tulak e'chk tnum. Itzun bantz yi cyocompone'n yi e' stzicy Ẍep swutz, nintzun e' baj cu'n mejlok swutz, jalen cu'n yi baj cwe'n pone'n yi wutz chiplaj wuxtx'otx'.
7Nicy' yi baj cyocompone'ntz swutz Ẍep, ninin tzun tajskej i' chiwutz yi e' stzicya'tz, poro quinin tal scyetz. Poro yi Ẍep nintzun xcon cobox yol ta'n yi chin quiw nin. Itzun taltz scyetz: —Ma axwok itetz, ¿mbi tzun na ijoywok tzone'j? ¿Na' ncẍsite't wok? —Cho'n bin nkabaj saj ketz Canaán. Ja ku'l tan lok'che'n triw, che'ch tzun ban nintz.
8Nsken tajskej Ẍep chiwutz yi e' stzicy, ma yi e' cyetz quinin el chitxumtz tetz yi ko i i'a'tz yi Ẍep.
9Tule'n tzun tx'akx tc'u'l Ẍep yi wutzicy' yi ban scye'j yi e' stzicy. Itzun taltz scyetz: —Yi axwok itetz axwok tu' xk'ukwil. Ntin ja cxu'lwok tan tilwe'n yi ẍe'n tane'n yi katanum, stzun Ẍep scyetz.
10—Qui' ta', yi o' ketz o' xconsbe'tzu'. Ej nin ntin ja ku'l tan lok'che'n mu'ẍ kawa' triw.
11Nin yi cobox o' ketz junit yi ketz kataj, nin o' balaj wunak, cya'l cunin na koque't ketz tetz xk'ukwil, che'ch tzun bantz. Poro yi Ẍep nin oc ch'inch'uj tan talche'n scyetz:
12—Nk'e'tz bintzi na ital. Na yi ax itetz ntin ja cxu'lwok tan xk'uke'n yi ẍe'n tane'n yi katanum, stzun i' bantz.
13—Qui' ta', che'ch. —Yi o' ketz o' xconsbe'tzu'. Coblaj kaxone'n yi kitz'un kutzicy kib. Junit kataj. Jalt yi kach'i'pil ja cyaj cyen tu wutzile'n kataj jalen Canaán, na cho'n nka saj ketz Canaán. Ma yi junt kitz'un, alo' atite't i' nin ẍe'n lo' bene'n i'.
14Bene'n tzun stza'wel Ẍep yi chiyol, itzun taltz: —Jun cu'n yol, axwok cu'n xk'ukwil.
15Poro skile' ko bintzinin na ital nka qui'. Tan bi' faraón quil xintzakplenwok jalen yil tz'ul yi ich'i'pil tzinwutz.
16Or bin sbene'n jun tzixo'l tan ticy'le'n. Ma yi mas chocopon cyen pres, bantz kilol yi ko bintzinin mitalwok. Nin yi ko nk'e'tz bintzi yi mitalwok, axwok nintzun xk'ukwil tera'tz. Jun cu'n yol na walnin tzitetz, stzun Ẍep bantz.
17Nintzun e' oc ox k'ej xetze' tak'un Ẍep.
18Itzun le toxe'n k'ej nintzun tal Ẍep scyetz yi e' stzicy: —Yi in wetz na wek ẍchi' Ryos, tzincuye' yi ipaj kol tziban yi xtxolbile'j yi swale' tzitetz.

19Yi ko bintzinin na ital, yi ko axwoknin balaj wunak, cyajk jun stzixo'lwok tzone'j xetze'. Ma yi e' mas, ba'n lcha'jt nin ba'n chicy'ajnin triw tetz chiwa' chinajal.
20Nin ba'n cxpakxijwok lajke'l. Poro cy'ajwok tzaj yi ititz'un yi tal ich'i'p. Kalena'tz tzun lkil yi ko bintzinin na ital. Nin yi ko quil tz'ul ita'n xquimok tzun woktz, stzun Ẍep bantz scyetz. Nintzun cu'-tz ẍchiwutz yi e' stzicy Ẍep yi mbi cu'n baj tlol scyetz.
21Chibaj xe'te'n tzuntz tan yol squibil quib. Itzun cyaltz: —Yi mero bintzi, chin mal nin banako' te tal kitz'un. Na qui nin oc jun yol te kawi' nicy' yi na cu' wutz i' sketz tan tele'n kak'ajab te'j. Wech na kilnin cunintz tzituch' yi chin bisnin tal tane'n i'-tz tkak'ab. Cha'stzun tej ja ul yi jun chin sotzaj c'u'lal skawutz ketz jalu', che'ch tzun bantz squibil quib.
22Saje'n tzun stza'wel Rubén yi chiyoltz: —Qui tzun wal tzitetzwok yi qui' klo' iban wok yi jun xtxolbila'tz te'j tal kitz'un. Poro qui nin oc inyol te'j iwi'. Ana' tzuntz skachoje' yi kil yi quime'n yi kitz'un ka'n, stzun Rubén bantz.
23Qui tzun el chitxum tetz yi ko na icy' yi chiyoltz le wi' Ẍep. Na yi toque'n Ẍep tan yol ẍchiwutz nin joy i' junt tan toque'ntz tan xtx'ixpe'n yi yol i' le yi cyetz chiyol.
24Tele'n tzaj tzun Ẍeptz ẍchixo'l nin xe'tijtz tan o'kl. Itzun yi wi't ticy'e'n pajtz tan o'kl, nin yi quiwixe'n talma'-tz tan yol scyetz nin oc pon junt tir chixo'l. Yi tocopone'n ẍchixo'l nintzun el jatxol yi Simeón nin cu c'aloltz.
25Kalena's tzun cawune'n nin Ẍep scyetz yi e' tetz mos tan cwe'n chinojsal chisac tan triw. Ncha'tz cawunintz scyetz tan taje'n junt tir yi jamel tulak chisac. Nin cawunintz tan bene'n ak'ij chiwa' tetz chibe'. Ej nin ya'tz nintzun bantz.
26Chibene'n tzun yi e' stzicy Ẍep tan je'se'n yi cyektz te'jak chiburu'. Ma yi chibaj wekxe'n, aje'n nin e' bantz.
27Itzun te yi cyopone'ntz tul yi ama'l kale e' baj cyaj cyent tan watl, bene'n tzun jun tan pujle'n stzi' yi tetz sac, tan je'se'n tzaj cba's triw tetz chiwa' e' buru'. Nintzun nojcyentz te'j yi cho'n at tzaj yi tetz pu'k stzi' yi sac.
28Bene'n tzun tlol scyetz yi e' tuch': —¡Xmaywok tzaj! Ja ajtzaj tak'le'n yi wetz impu'k. Je, at stzi' insaque'j, stzun i' bantz. Xobe'n nintzun e' bantz, nin e' baj xe'tijtz tan lucnewe'n tan paj yi xo'w yi ate' cu'nt. E' xe'te'n tzuntz tan yol squibil quib. Itzun cyaltz: —¿Mbi nintzun i ila'tz yi ncu' nuc'u'l Ryos ske'j? che'ch tzun bantz.
29Yi wi't cyopone'n Canaán, nintzun baj quen chitxoliltz tetz Jacow yi chitaj yi mbi cu'n e' bantz. Itzun cyaltz:
30—I yi jun yaj yi na cawun le tnum kale nxkake't, chin cachi' nin yol baj tlol i' sketz. Na i ban swutz i' o' tu' xk'ukwil ketz.
31Nintzun kal ketz tetz yi o' ketz o' balaj wunak, nin cya'l cunin na koque't ketz tetz xk'ukwil.
32Ej nin ncha'tz kal ketz yi coblaj cu'n ketz kaxone'n yi kitz'un kutzicy kib. Junit yi ketz kataj. Ntin jun kitz'un cho'n at cyen te'j kataj ma yi junt qui'ct i' at, ẍe'n lo' bene'n i', ko'ch ketz bantz.
33”Itzun yi tbital yi jun yaja'tz yi xtxolbil yi nkal tetz, nintzun taltz sketz: “Ibin jalu', tan tele'n intxum tetz yi ko bintzinin axwok balaj wunak, na waj yil lcyaj cyen jun tzixo'lwok xetze'. Ma ax itetz ba'n cxben tan nojse'n yi isac nin cy'ajwoknin mu'ẍ triw tetz chiwa' inajal.
34Itzun yil cxsajwok junt tir, cy'ajwoktzaj yi ititz'un, yi tal ch'i'p yi na ital, nin yi kol tz'ul ita'n, swocsaje' tzuntz yi i'tz yi mero bintzi yi na ital yi axwok balaj wunak. Nk'e'tz tzun axwok xk'ukwil. Kalena'tz tzun ltz'el liwr yi jun yi scyajk xetze'. Ncha'tz swak'e' tzun ama'l tzitetz tan ixone'n alchok ama'lil tzone'j Egipto,” stzun yi jun yaja'tz ban tzajtz.
35Itzun te yi baj tele'n tzaj chikojol yi triw yi cy'a'n cya'n tulak chisac nin ben quiloltz yi baj cyele'n tzaj wokpuj jujun tal tx'u'y yi c'alijlen stzi'. Cho'n tzun at tzaj yi chipu'ktz tul. Itzun yi quilol yi baj cyele'n tzaj wokpuj yi jujun tal tx'u'ya'tz tulak yi chisac ninin tzun e' baj xobtz tuml chitaj.
36Bene'n tzun tlol Jacow scyetz yi e' cy'ajl: —Ko pe' qui'ct nin jun tal incy'ajl sbne' cyen ita'n wok. Je nin Ẍep qui'ct at ske'j tzituch'. Ncha'tz Simeón qui't mmu'ltz ita'n wok. Ma jalu' na itajwok tzitcy'ajwoknin Benjamín. Tin tzun in, na chintzaj tan bis tan o'kl yi xtx'akxle'nix yi jun incy'ajl. Ma axwok itetz qui na cxbisunwok, stzun Jacow bantz.

37Jilone'n nintzun Rubén tetz yi taj. Itzun taltz: —Ma jalu' bin ta', stzakpninu' Benjamín ske'j. In lnicy'anin, nin in te'nin lnu'lsan swutzu'. Ej nin yi ko quil tz'ult wa'n, ba'n tzun lche' biycunu' yi cob tal wetz incy'ajl.
38Saje'n tzun tza'wel Jacow. Itzun taltz: —Qui'c rmeril tan bene'n intzakpul yi tal incy'ajl tzite'jwok. Cunin pe'k k'ajtzun inẌep yi quimnak. Jaltnin tal Benjamín at cyen swe'j. Nin yi ko takle'n bi' sban i'-tz tik'abwok ẍe'n tzun tzimban, stzun i' ban. —Na yi in wetz ja chin tijin, nin ipajwok yi kol chinquim tan bis.