Text copied!
CopyCompare
Tnuʼu vaʼa tnuʼu Jesucristo - San Lucas

San Lucas 13

Help us?
Click on verse(s) to share them!
1Tiempu ijan n‑ka xee se n‑ka xee nuu Jesús. Te n‑ka najani‑s xa mee hora ka doko tɨtnɨ se Galilea kɨtɨ‑s nuu altar, n‑xaꞌni ñaꞌa Pilato. Te n‑daka niꞌno‑s nɨñɨ‑s xiꞌin nɨñɨ kɨtɨ n‑xiꞌi nuu altar jan.
2Xiaꞌan Jesús: —Ka xani ini‑n xa n‑ka kida se ijan kueꞌe ka kuechi dada dava ka se Galilea xa duꞌa n‑ka yaꞌa‑s. Va daa ka xani ini‑n,
3ko ñaꞌa. Nux ma natu ini‑n xa n‑ka kida‑n kuechi, dani yaꞌa koio mee‑n.
4Va dɨuni ka xani ini‑n xa xaun uni ni se n‑ka xiꞌí na jungava ndodo ñaꞌa torri nani Siloé n‑ka kida kueꞌe ka kuechi dada dava ka ñayiu io Jerusalén,
5ko ñaꞌa. Nux ma natu ini‑n xa n‑ka kida‑n kuechi, daa yaꞌa koio mee‑n —kuu Jesús, xiaꞌan‑ia.
6Te n‑jaꞌan‑ia tnuꞌu kandee nuu ñayiu xyuku ijan. Xiaꞌan‑ia: —N‑taꞌu tniu ɨɨn se kuu xtoꞌo ñuꞌu xa dandee ɨɨn se xinokuechi nuu‑s tnu higo meꞌñu tnu uva xetata‑s. Nu n‑xaꞌnu‑tnu, te juan tnɨɨ xtoꞌo ñuꞌu jan higo, ko ña tuu na higo niꞌi‑s.
7Te n‑jaꞌan‑s nuu se ndee tnu uva jan: “Neꞌe. Kundeꞌa‑n‑tnu xa ña tuu nax juun‑tnu. Xa n‑kuu uni kuia kixi‑r xa tnɨɨ‑r higo, te ña tuu nax niꞌi‑r. Kaꞌnde‑tnu chi nukoo duꞌa ni‑tnu.”
8Te n‑jaꞌan se ijan: “Dito, idii nga kuia na ku nukoo naꞌi‑tnu. Kuia vitna na nadataya‑da ñuꞌu nɨkanduu xeꞌe‑tnu xa dakeé‑da xeꞌen.
9Te nux na juun‑tnu, io vaꞌa. Nux ñaꞌa, kaꞌnde‑n‑tnu” —kuu‑s, xiaꞌan‑s.
10N‑xee kɨu sabado, kɨu ndetatu ñayiu Israel. Kɨu ijan dakuaꞌa Jesús ñayiu xiti ɨɨn veñuꞌu luchi.
11Ijan n‑xee ɨɨn ñá ñuꞌu ñaꞌa xaloko. Kuꞌu yata‑ña. N‑kuu xaun uni kuia io tɨꞌɨ yata‑ña. Ña kuu daꞌu ni xa kunujuiin ndaa‑ña.
12N‑xini ñaꞌa‑ia, te n‑kana ñaꞌa‑ia. Xiaꞌan‑ia nuu‑ña: —N‑yaa‑n nuu xaloko. Ma koo tɨꞌɨ ka yata‑n.
13Te n‑xajan ndodo ñaꞌa‑ia ndaꞌa‑ia. Danaa n‑ndundaa yata‑ña. Te n‑nakuetu‑ña nuu Ianyuux.
14Yo n‑kiti ini se kida veñuꞌu nuu Jesús chi n‑ndadavaꞌa‑ia ñayiu kɨu ka ndetatu ñayiu Israel. Te n‑jaꞌan‑s nuu ñayiu xyuku ijan: —Maxku kixi‑n xa ndvaꞌa koio‑n kɨu ka ndetatu‑ro. ¿Nakuenda ñatu ka kixi‑n kɨu ka kidatniu‑ro? —kuu‑s, xiaꞌan‑s.
15Te xiaꞌan Jesús, Ia kuu Xtoꞌo‑ro, nuu‑s: —Ka kida nga‑n xa vaꞌa‑n. Davaꞌa nga‑n ka nandaxi nkutu‑n a burru‑n, te xndeka‑n‑tɨ ka xeꞌen ndute kɨu ndetatu‑ro.
16Nani ka kuu‑n daꞌya dana Abraham, dani kuu‑ña daꞌya dana Abraham. Xa yɨꞌɨ xaun uni kuia ñuꞌu ñaꞌa Satanás. ¿Nax kuu xa ña io vaꞌa xa yaa‑ña nuu‑i kɨu ndetatu‑ro?
17Nu n‑yaꞌa xa n‑jaꞌan‑ia xijan, te n‑ka kujanuu ñayiu kuiꞌa n‑ka jaꞌan nuu‑ia. N‑ka kudɨ ini ntdaa ñayiu xyuku ijan xaxeꞌe xa vichi vaꞌa n‑kida‑ia.
18Xijan kuu xa xiaꞌan‑ia: —Ñayiu n‑ka kɨu tnaꞌa nuu ñayiu ka jandixa xa taxnuni Ianyuux nuu‑i kuu ná kuu ɨɨn

19ndɨjɨn tnumaxtaxa. N‑dakeé ɨɨn seyɨɨ idii ni ndɨjɨn‑tnu nuu ñuꞌu‑s, te n‑kaꞌndɨ‑tnu. N‑xaꞌnu dujun tnumaxtaxa, te n‑ka xajan chilidaa taka‑tɨ daꞌnda‑tnu.
20Ijan dada n‑jaꞌan‑ia ɨnka ntuku tnuꞌu kandee: —Xaku ni ñayiu ka jandixa xa taxnuni Ianyuux nuu‑i. Juini xaku ni‑i jandixa‑ia, ko kueꞌe ka ñayiu ka teku tnuꞌu‑ia juaꞌan.
21Tnuꞌu‑ia kuu ná kuu levadura. N‑tnɨɨ ɨɨn ñadɨꞌɨ levadura, te n‑daka niꞌno‑ña xiꞌin oko uu litro yuchi trɨu. N‑ndaa yuxa jan nde n‑xee na koo.
22Dani juaꞌan‑ia ichi juaꞌan Jerusalén. Nɨni n‑yaꞌa‑ia ñuu naꞌnu, ñuu kuechi n‑dakuaꞌa‑ia ñayiu.
23Te n‑jaꞌan ɨɨn ñayiu nuu‑ia: —Dito, ¿xaku ni ñayiu nanitaꞌu a kueꞌe‑i a? Te n‑jaꞌan ka ntuku Jesús tnuꞌu kandee nuu‑i:
24—Teyɨka koio‑n mee‑n xa mee ni tnuꞌu ruꞌu jandixa koio‑n xa jɨꞌɨn‑n andɨu. Kuenda kɨu jɨꞌɨn‑n ɨɨn veꞌe, te kɨu‑n yeꞌe tnaꞌa kuu xa jɨꞌɨn‑n ijan. Kueꞌe ñayiu nduku ini xa jɨꞌɨn koio‑i ijan, ko ma ntdaa‑i jɨꞌɨn.
25Nu n‑kunee nakadɨ kutu ɨɨn se kuu xtoꞌo ɨɨn veꞌe yeꞌe‑s. Nux jɨꞌɨn koio‑n veꞌe‑s xa kɨu‑n ijan te nux kunujuiin koio‑n yata veꞌe‑s te dakande‑n yeꞌe jan, te juñaꞌa‑n: “Dito, Dito, najaan‑n yeꞌe na xe kɨu koio‑da”, te jaꞌan‑s: “Ñaꞌa, chi ña xini ñaꞌa‑r. Ña xini‑r nde kuu ñuu‑n.”
26Te jaꞌan koio‑n: “N‑ka xaxi‑ro, n‑ka xiꞌi‑ro, te n‑dakuaꞌa‑n ñayiu ichi kaꞌnu ñuu‑da.”
27Kuenda kɨu xtoꞌo veꞌe jan kuu‑r. Te jaꞌan‑r nuu‑n: “Aru jaꞌan xa ña xini ñaꞌa‑r. Ña xini‑r nde kuu ñuu‑n. Juaꞌan naꞌi koio chi ñayiu ka kida kuechi ka kuu‑n.”
28Yo ndeꞌe ndaꞌi koio‑n, te ndeꞌe kiti ini koio‑n nuu Ianyuux kɨu ijan xaxeꞌe xa mayo‑n kɨu nuu taxnuni‑ia xiꞌin xaxeꞌe xa jini‑n xa tuu Abraham, Isaac xiꞌin Jacob xiꞌin ntdaa se n‑ka jaꞌan tnuꞌu Ianyuux nuu ñayiu.
29Xee ñayiu ntdantuꞌu ñuu xndatuu ñuñayiu ijan. Kee koio‑i nkoon lado ñuñayiu. Nde nuu kane ngandii xiꞌin nde nuu keé ngandii, nde xeꞌe ñuñayiu xiꞌin nde dɨkɨ ñuñayiu kee koio‑i xa kunukoo koio‑i yuꞌu mexa xa kaxdeꞌñu‑i nuu taxnuni Ianyuux.
30Kueꞌe ñayiu kunuu ka vitna, nduu‑i ñayiu ña ndandɨꞌɨ. Ñayiu ña ndandɨꞌɨ vitna, nduu‑i ñayiu ndandɨꞌɨ kɨu ijan —kuu Jesús, xiaꞌan‑ia.
31Hora ijan n‑ka xee dava se fariseu nuu Jesús, te ka xiaꞌan‑s nuu‑ia: —Juaꞌan ɨnka lado chi kuu Herodes xa kaꞌni ñaꞌa‑s.
32Te n‑jaꞌan‑ia nuu‑s: —Juan juñaꞌa koio‑n se kuu ná kuu chikuii jan, xa xaku nga kɨu ndoñuꞌu xa daxinokava‑r xa ndadavaꞌa‑r ñayiu xiꞌin xa kineꞌe‑r xaloko xñuꞌu anu‑i.
33Dani xaku nga kɨu ndoñuꞌu xa jɨꞌɨn ntuku‑r Jerusalén. Io xa jɨꞌɨn‑r chi ñatu io vaꞌa nux xiꞌí ɨɨn se jaꞌan tnuꞌu Ianyuux nuu ñayiu ɨnka ñuu.
34Te n‑kixeꞌe‑ia xa kakuneꞌe‑ia ñayiu Jerusalén. N‑jaꞌan‑ia: —Mee‑n xa kuu‑n ñayiu Jerusalén, ka xaꞌni‑n se ka jaꞌan tnuꞌu Ianyuux nuu ñayiu, te ka jani‑n se n‑tundaꞌa ñaꞌa Ianyuux yuú. Naka kueꞌe vuelta n‑juini‑r xa kada‑r ná kida chuun. Nadataka‑t daꞌya‑t kaꞌa ndixi‑t xa ñunuu‑t‑tɨ. Duꞌa n‑juini‑r xa kada ñaꞌa‑r, ko ñayo‑n n‑juini.
35Kunaꞌa koio‑n xa mayo ka‑n kutuu Jerusalén, te ma kutuu ka‑ro. Xee kɨu jaꞌan‑n: “Naka taꞌu Ia n‑natundaꞌa ñaꞌa Ianyuux xa juan ndixi‑ia ñuñayiu; ijan dada jini ñaꞌa ntuku‑n” —kuu‑ia, xiaꞌan‑ia.