Text copied!
CopyCompare
Tnuʼu vaʼa tnuʼu Jesucristo - San Lucas

San Lucas 12

Help us?
Click on verse(s) to share them!
1Tiempu ijan n‑ka taka tɨtnɨ mil ñayiu nuu tuu‑ia. Diko ka xeñi niꞌno tnaꞌa‑i. Te n‑kixeꞌe Jesús xa dakuaꞌa‑ia ñayiu dakuaꞌa‑ia. Kiꞌna ka duꞌa xiaꞌan‑ia: —Chinuu koio xa ka jaꞌan se fariseu. Kuenda kɨu levadura kuu xa dakuaꞌa ñaꞌa‑s. Ka kida nga‑s xa jandixa‑s xa ka jaꞌan‑s nuu‑n.
2Xa naꞌi ka kida‑s tuu na xee kɨu. Xee kɨu jini koio ñayiu nax n‑ka kida‑s.
3Xa naꞌi n‑ka jaꞌan‑n xakuaa, teku ñayiu na xee kɨu. Xa n‑ka jaꞌan niꞌni‑n doꞌo ñayiu na n‑yɨndiꞌu‑n xiti ɨɨn cuartu veꞌe, xee kana koio‑n dɨkɨ veꞌe.
4ʼNdoꞌo, se ka kumani xiꞌin‑r, maxku yuꞌu koio‑n nuu se kaꞌni ñaꞌa chi ña tuu nax kada‑s anu‑n.
5Na kachitnuꞌu ñaꞌa‑r jundu nuu ndoñuꞌu xa yuꞌu koio‑n. Yuꞌu koio nuu Ia kida xa xiꞌí‑ro, te dajane niꞌno‑ia ñayiu andea chi taxnuni‑ia. Nuu mee‑ia io xa yuꞌu koio‑n.
6Xaku ni tvini yaꞌu ɨɨn ɨɨn gorrión. Juini itaꞌu ni yaꞌu‑tɨ, ko ñatu xande ini Ianyuux‑tɨ
7chi chinuu‑ia ntdaa xa io. Nde idi dɨkɨ‑n n‑kaꞌu‑ia te naꞌa‑ia nuu nadaa io. Xijan kuu xa maxku yuꞌu koio‑n. Yodo ka yaꞌu ɨɨn ɨɨn‑n dada gorrión, juini kueꞌe‑t.
8ʼÑayiu na jaꞌan jundu kuu‑r nuu dava ka ñayiu, dani ruꞌu, Ia kuu ñayiu, jaꞌan‑r nuu ángel, ia ka xinokuechi nuu Ianyuux, xa xini‑r‑yɨ.
9Ñayiu na jaꞌan xa ña xini ñaꞌa‑i nuu dava ka ñayiu, dani ruꞌu, juñaꞌa‑r nuu ángel, ia ka xinokuechi nuu Ianyuux, xa ña xini‑r‑yɨ.
10Taxkanu ini Ianyuux kuechi n‑kida ñayiu. Juini n‑ka jan tnuꞌu ñaꞌa‑i ruꞌu xa kuu‑r Ia kuu ñayiu, taxkanu ini‑ia xa n‑kida‑i, ko ma taxkanu ini‑ia ñayiu jan kuiꞌa Espíritu‑ia.
11Hora na kandeka ñaꞌa se Israel jɨꞌɨn nuu se taxnuni nuu ñayiu ka xeꞌen veñuꞌu‑n xiꞌin‑s a nux kandeka ñaꞌa se toꞌo jɨꞌɨn nuu se ka taxnuni xiꞌin nuu se xnetniu, maxku yuꞌu koio‑n xa ma niꞌi‑n tnuꞌu jaꞌan koio‑n nuu‑s
12chi kachi tnuꞌu ñaꞌa Espíritu Ianyuux hora ijan xa jaꞌan koio‑n nuu‑s —kuu Jesús, xiaꞌan‑ia.
13Te n‑jaꞌan ɨɨn se yɨtnaꞌa nuu ñayiu xyuku ijan nuu Jesús: —Maestru, juñaꞌa‑n ñani‑da xa na kudava‑da xiꞌin‑s xa n‑dandoo taa‑da.
14Te xiaꞌan‑ia nuu‑s: —Ña n‑xe konetniu‑r xa ku kuu‑r juexi a juxtixia xa dakexio‑r ñuꞌu a ndatniu.
15Te xiaꞌan Jesús nuu‑s xiꞌin nuu ñayiu dakuaꞌa‑ia xiꞌin nuu ntdaa ñayiu xyuku ijan: —Koo koio‑n cuedado xa maxku kukajan ini‑n xa io ñuñayiu chi ñadu vaxi‑ro ñuñayiu xa koo kueꞌe xaxii‑ro.
16Ijan dada n‑jaꞌan Jesús tnuꞌu kandee nuu‑i ntdaa‑i: —N‑xio ɨɨn se kuika. Yo n‑xo kuaꞌa nuu ñuꞌu‑s.
17Te n‑xani ini‑s: “¿Nax kada‑ro?, chi ña tuu ka nuu kunevaꞌa‑ro ntdaa xa n‑kee nuu ñuꞌu‑ro.”
18Ijan dada n‑xani ini ka‑s, te n‑ndatnuꞌu‑s xiꞌin anu‑s: “Duꞌa na kada‑ro. Na kanu‑ro veꞌe xyɨꞌɨ xa n‑kee nuu ñuꞌu‑ro, te ndadavaꞌa‑ro veꞌe naꞌnu ka. Chiꞌi‑ro ntdaa trɨu‑ro, ntdaa xaxii‑ro,

19te jaꞌan mee jaꞌan ɨɨn‑ro: N‑chiꞌi‑ro kueꞌe xaxii‑ro, te kuia koo. Ndetatu‑ro vitna. Na kaxi na koꞌo‑ro, te na kada‑ro xa juini‑ro.”
20Te n‑jaꞌan Ianyuux nuu‑s: “Lilu‑n. Mee xakuaa vitna kuú‑n. Te ñadu mee‑n kaxi koꞌo ntdaa xa n‑kida tuꞌa‑n.”
21Duꞌa yaꞌa ñayiu kaya kueꞌe ndatniu yo yaꞌu, te ña tuu nax kida‑i xaxeꞌe Ianyuux —kuu Jesús, xiaꞌan‑ia nuu ñayiu xyuku ijan.
22Te xiaꞌan‑ia nuu ñayiu dakuaꞌa‑ia: —Xijan kuu xa maxku kundu ini‑n nax kaxkoꞌo‑n, nax kundix kudaꞌu koio‑n
23chi ndandɨꞌɨ ka ndoꞌo dada xa kaxi xa koꞌo‑n. Ndandɨꞌɨ ka ñɨɨ‑n dada daꞌma‑n.
24Kani ini koio janda ndito tkaka. Ñayo‑t dadaꞌu trɨu. Dɨuni ñayo‑t nataxtnaꞌa trɨu. Ñayo‑t chiꞌi trɨu veꞌe‑t. Juini ñayo‑t chiꞌi trɨu veꞌe‑t, ko dakaxi Ianyuux kɨt ijan. Yo vichi yodo ka yaꞌu ndoꞌo dada kɨt ijan.
25Maxku yo kundu ini‑n chi mayo‑n ndaku xa dakueꞌnu ka‑n mee‑n, ni dava metro ma kueꞌnu ka‑n.
26¿Nax kuu xa mee ni xa nde kee nde kixi xa kax xa koꞌo‑n xiꞌin daꞌma‑n xñu ini‑n?, te ni itaꞌu lii ñayo‑n ndaku xa dakueꞌnu‑n mee‑n.
27Kani ini koio janda xaꞌnu ita liriu. Ñatu kidatniu‑ta. Ñatu kava‑ta yuꞌa. Juini vili n‑kaa daꞌma n‑xo ndixi Salomón, ko vili ka kaa ita liriu dada daꞌma n‑xo ndixi‑s.
28Ite xaꞌnu vitna te tnee kayu xiti xitnu, ite ijan n‑kida Ianyuux xa vili kaa. Naka ndoꞌo, ma ku kada‑ia xa koo xa kundix kudaꞌu‑n. Naka itaꞌu ni ka kukanu ini‑n‑ia.
29Ndoꞌo ɨɨn ɨɨn‑n, maxku yo kundu ini‑n nax kaxkoꞌo koio‑n. Maxku yo jun ini koio‑n xijan
30chi ñayiu ña ka jandixa Ianyuux xñu ini xa niꞌi‑i ntdaa xijan. Xa naꞌa Taa‑ro Ianyuux xa ka ndoñuꞌu‑n.
31Naa xa jun ini koio‑n xa niꞌi‑n xijan, ndukundee koio xa kɨu tnaꞌa koio‑n nuu ñayiu ka jandixa xa taxnuni Ianyuux nuu‑i, te taxi‑ia xa ka ndoñuꞌu‑n xa xtuu‑n ñuñayiu.
32Kuenda kɨu xaku ni tkachi xyuku ka kuu‑n, ko maxku yuꞌu koio‑n chi tna ini Ianyuux xa kada‑ia xa taxnuni koio‑n.
33Nadiko koio‑n xaxii‑n. Te tvini niꞌi‑n juñaꞌa nga‑n ñayiu ka kundaꞌu. Kada koio‑n xavaꞌa. Kuenda kɨu bolsa tvini ma kutuꞌu xiꞌin ndatniu yo yaꞌu io andɨu kuu xijan. Ijan ñayo ñaduꞌu kɨu te ñayo tkidi datɨu ndatniu‑ro.
34Nuu io xaxii‑n, jun ini‑n xa kutuu koio‑n.
35ʼKadatuꞌa koio mee‑n xa nkada koio‑n tniu Ianyuux ná kida tuꞌa ɨɨn se kida tuꞌa mee‑s xa kadatniu‑s. Ndɨu‑s cinturón‑s, te natnuu‑s candil xa kukanda nuu kadatniu‑s.
36Kada tuꞌa‑n mee‑n xa nakueka ñaꞌa‑n ná ka kida tuꞌa se ka xinokuechi nuu xtoꞌo‑s mee‑s xa nakueka‑s‑sɨ. Xndetu tuꞌa‑s hora naxee xtoꞌo‑s xa n‑xeꞌen‑s viko tnundaꞌa. Na naxee xtoꞌo‑s veꞌe‑s, dakande‑s yeꞌe, te najaan se xinokuechi jan yeꞌe.

37Naka taꞌu kuu koio se ijan hora na naxee xtoꞌo‑s veꞌe‑s chi jini‑s xa xndito‑s. Ndɨu xtoꞌo‑s cinturón‑s xa kada tuꞌa‑s xa kaxi koio‑s, te juñaꞌa‑s nuu‑s ɨɨn ɨɨn‑s xa na nkoo koio‑s nuu mexa te dakexio‑s ndeyu kaxi koio‑s.
38Naka taꞌu kuu se kundito hora na naxee xtoꞌo‑s, juini n‑kukuee xtoꞌo‑s, te nde niu dava a kuiꞌi ka daa naxee‑s.
39Kunini vaꞌa koio xaꞌa. Nu n‑xini ɨɨn se kuu xtoꞌo veꞌe na hora xee ñaduꞌu veꞌe‑s n‑kuu, kundito‑s te ma juejoon‑s xa kɨu ñaduꞌu veꞌe‑s xa duꞌu‑s xaxii‑s.
40Kada tuꞌa koio‑n mee‑n xa nakueka ñaꞌa‑n hora na ndixi‑r chi hora ña xñu ini‑n ndixi ruꞌu, Ia kuu ñayiu —kuu Jesús, xiaꞌan‑ia nuu ñayiu dakuaꞌa‑ia.
41Ijan dada n‑xijan tnuꞌu Spedru‑ia: —Dito, ¿nuu uxi uu daña n‑jaꞌan‑n tnuꞌu yaꞌa a n‑jaꞌan‑n nuu ntdaa ñayiu a?
42Te xiaꞌan Jesús, Ia kuu Xtoꞌo‑ro: —Kuenda kɨu ɨɨn se yo kaxi ini, te yo vaꞌa xinokuechi‑s nuu xtoꞌo‑s ka kuu‑n. N‑tetutniu ñaꞌa xtoꞌo se ijan xa taxnuni‑s nuu dava ka se ka xinokuechi nuu‑s. Dɨu se yaꞌa dakexio xa kaxi dava ka se ka xinokuechi jan na xee hora.
43Naka taꞌu kuu se ijan hora na naxee xtoꞌo‑s chi jini‑s xa n‑kida‑s ntdaa xa n‑taꞌu tniu‑s.
44Xandaa xakuiti tetutniu ñaꞌa xtoꞌo‑s xa junuu‑s ntdaa xaxii‑s.
45Nux na kani ini ɨɨn se xinokuechi nuu xtoꞌo‑s: “Naꞌa jɨꞌɨn xtoꞌo‑ro, te kukuee‑s xa nxee‑s”, te kixeꞌe‑s xa kani‑s dava ka se ka xinokuechi xiꞌin ñá ka xinokuechi nuu se kuu xtoꞌo‑s. Kixeꞌe‑s kaxi‑s, koꞌo‑s, te xini‑s.
46Naxee xtoꞌo se ijan kɨu ña ñu ini‑s xa naxee‑s. Ndeꞌe kada uꞌu ñaꞌa xtoꞌo‑s xa daa n‑kida‑s. Daa kada Ianyuux ñayiu ña jandixa ñaꞌa.
47Se xá naꞌa nax juini xtoꞌo‑s xa kada‑s te ña io tuꞌa‑s xa nakueka‑s‑sɨ, ni ña n‑kida‑s xa n‑juini xtoꞌo‑s; se ijan janñaꞌa xtoꞌo‑s kueꞌe vuelta,
48ko se ña ka xini nax juini xtoꞌo‑s xa kada‑s, te n‑ka kida‑s kuechi, io xa ndoꞌo‑s, ko xaku ni. Ñayiu vaꞌa xnaꞌa xa juini Ianyuux xa kada‑i, taꞌu tniu‑ia nuu‑i xa kada koio‑i kueꞌe tniu‑ia. Ñayiu n‑kɨundaꞌa kueꞌe tvini xa dakaka‑i, kueꞌe ka tvini io xa najuñaꞌa‑i ñayiu n‑xiaꞌan. Daa kuu ñayiu vaꞌa kutnuni ini tnuꞌu Ianyuux.
49ʼN‑kixee‑r xa tnuu‑r ñuꞌú ñuñayiu. Te naka kuu anu‑r xa nayaꞌa ni.
50Io xa ndaꞌu yaꞌa‑r. Te nde vitna tnau ini daꞌu ni‑r.
51Ka xani ini‑n xa n‑kixee‑r xa kutuu vii kutuu vaꞌa koio‑n xiꞌin dava ka ñayiu, ko ñaꞌa, chi n‑kixee‑r xa tuku jandixa koio‑n.
52Oꞌon ñayiu kutuu kaꞌnu ɨɨn veꞌe, tuku jandixa uni‑i te tuku jandixa uu‑i.
53Tuku jandixa se kuu taa, te tuku jandixa se kuu daꞌya. Tuku jandixa ñá kuu dɨꞌɨ, te tuku jandixa daꞌya dɨꞌɨ‑ña. Tuku jandixa ñá kuu didido, te tuku jandixa xanu‑ña. Ma ɨnuu jandixa koio‑i —kuu‑ia, xiaꞌan‑ia nuu se dakuaꞌa‑ia.
54Kueꞌe ñayiu n‑ka nataka nuu‑ia, te xiaꞌan‑ia nuu‑i: —Hora nane vikó do nuu keé ngandii, ka jaꞌan‑n xa kixi dau, te daa yaꞌa.

55Hora kane tachi xajan do norte, ka xiaꞌan tnaꞌa‑n: “Ndeꞌe juun kaꞌni.” Te ndaa juun kaꞌni.
56Ka kida nga‑n xa vaꞌa‑n. Ka kutnuni ini‑n nax yaꞌa chi xndeꞌa‑n andɨu xiꞌin ñuñayiu. ¿Nax kuu xa ña ka kutnuni ini koio‑n nax yaꞌa vitna?
57ʼ¿Nakuenda ña ka kutnuni ini‑n nax kuu xavaꞌa, nax kuu xa uꞌu?
58Nux ɨɨn se ndeka ñaꞌa juaꞌan nuu juxtixia xa kajan‑s kuechi‑n, dava ichi ndatnuꞌu vaꞌa‑n xiꞌin‑s xa maxku kandeka ñaꞌa‑s jɨꞌɨn nuu juexi te kandeka ñaꞌa juexi jɨꞌɨn nuu se ndee vekaa, te chindiꞌu ñaꞌa‑s.
59Te ma yaa‑n. Nde na chiyaꞌu‑n ntdandituꞌu centau xijan juxtixia; ijan dada yaa‑n —kuu Jesús, xiaꞌan‑ia.