Näni Cægaïnö 19:13-40

¹³Mänïñedë oodeoidi Itota ingante pönënämaï ïnäni incæ pancadäniya wayömö wayömö godinque wënæidi në wïwa ëwocadäni ïnänite në wido cædäni ïnönänimpa. Tömënäni nämä mä pönëwëninque, Ñöwo Awënë Itota ëmöwo apæ̈nedinque mönö wënæ ingante wido cæcæ̈impa, ante cædinque wënæidi ïnänite ïïmaï änönänimpa. Pabodo nänö në apæ̈nedongä Itota ëmöwo apæ̈nedinque botö, Wënæbi tao gobäwe ämopa, änewënönänimpa.

¹⁴Mänïñedë oodeoidi beyæ̈, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä adocanque Etequeba ïñongä tömengä wënäni tiæte ganca ïnänitapa. Ïïnäni ïñömö Itota ingante pönënämaï ïnäni incæte adobaï cæcæ cædänitapa.

¹⁵Tæcæ cæcæ cæyönänite wënæ në wïwa ëwocadongä incæ tömënäni ïnänite näëmæ̈ tededinque, “Itota ingante do abopa. Ayæ̈ Pabodo æcänö ingää, ante do ëñëmopa. Wæætë mïnitö guiquënë æmïnidö ïmïnii.”

¹⁶Äñongä wënæ wïwa ïnongä ingante në ëwënengä inte wiyaëmæ̈ tömënäni ïnänite to mäo yao ongöninque bæ tacantapa. Mänömaï cædinque tömënäni weocoo gä tadongadinque tæi tæi pangä ate tömënäni weocoo ömaadäni inte wepæ̈ taate wædinque oncodo tao wodii wïnönänitapa.

¹⁷Mänömaï batimpa, ante tedeyönäni Epeto ïñömö quëwënäni oodeoidi incæ guidiegoidi incæ tömänäni ëñëninque ancai guïñente wædänitapa. Ïninque mönö Awënë Itota ëmöwo wïï önonque ante tededäni inte tömengä ëmöwo æ̈wocæte baï cædinque, Tæ̈ï pïñængä inte ëmongampa, ante wædänitapa.

¹⁸Ayæ̈ nanguï ïnäni ñöwo wede pönente badinque adoyömö pöninque tömänäni ëñëñönäni tömënäni näni wënæ wënæ cædïnö ante tömänö ante edonque apæ̈nedinque, Idæwaa wënæ wënæ cæte awædö, ante wido cædänitapa.

¹⁹Ayæ̈ idö inte në yewæ̈nïnäni incæ pancadäniya adobaï pönente badinque tömënäni näni, Æbänö cæte yewænguïï, ante yewæ̈möninta incæ adoyömö ænte pöninque tömänäni äñönäni në tänänitapa. Mänintacoo æpodö itædë cædinque padata näni æ̈inta beyæ̈ godonte æ̈nänii, ante cöwä ayönäni tincoenta mïido ganca mänimpota näni godonte æ̈ninta incæ në tänäni agadänimpa.

²⁰Mänömaï në pönënäni badinque waa cædäni ïninque mönö Awënë nänö änö ante godömenque wayömö wayömö mäo gode änäni ëñëninque tömengä ingante näni pönencabo incæ yebæ̈ninque tæ̈ï pïñæ̈näni bagadänimpa.

²¹Mänömaï cædäni ate Pabodo önöwënenque pönëninque, Mäatedöniabæ ëñacæ godinque botö Acayabæ ëñacæ godinque Eedotadëë gocæboimpa, ante pönëninque, ayæ̈, Mänïñömö gote ate Odömä näni quëwëñömö cöwë goquënëmo ïmopa, angantapa.

²²Äninque tömengä beyæ̈ në cædäni ïñönänite mënaa ïnate Tïmoteo tönö Edaato ïnate apæ̈nedinque, Mäatedöniabæ gote ongöñömïna botö Atiabæ wantæ quëwente pömoeda, ante da godongä godatapa.

²³Mänïñedë Epeto ïñömö quëwënäni ïñömö, Itota Taadö mönö wido cæcæ̈impa, ante nanguï Yæ yæ änänitapa.

²⁴Tömënäni, Mönitö wængonguïnä Diänä ïnampa, ante onquiyæ̈nä ëmönö baï badöninque mäninca weca ædæ wæænte në apæ̈nedäni ïnönänimpa. Tömënäni quëwëñömö adocanque Deëmetedio näni änongä ïñömö padata aca podonte në badongä ïnongäimpa. Tömengä ïñömö padatagæ̈ æ̈ninque aca podonte badöninque, Mïni wængonguïnä Diänä ïnante mïni tæiyæ̈ waëmö apæ̈neincö baï impa, ante guiyanconque badonte quëwënongäimpa. Mänömaï badöñongä tömengä tönö godongämæ̈ cædäni wæætë wadäni ïnänite godonte æ̈ninque mänincoo beyæ̈ tömënäni godonte æ̈inta nanguï æ̈ninque quëwënönänimpa.

²⁵Ïninque tömengä tönö në cædäni ïnänite ayæ̈ wadäni adobaï cædäni ïnänite äñete pönäni ate Deëmetedio ïñömö tömënäni ïnänite apæ̈necantapa. “Ïñänäni, do ëñëmïnipa. Mönö badonte godöninque wadäni näni pönöninta nanguï æ̈mompa.

²⁶Ayæ̈ nanguï ïnäni Epeto ïnömö quëwënäni incæ Atiabæ wodo tömämæ quëwënäni incæ ïingä Pabodo guiquënë wapiticæ̈ apæ̈necä ëñëninque edæ oda cædinque tömengä mïñæ̈ godänipa, ante do ëñëmïnipa. Tömengä ïñömö, Önompoca badöninca wïï wængonguïidi ïnänipa, ante tedecä apa quëwëmïnii.

²⁷Mänömaï tedecä beyæ̈ mönö badönö ante wadäni nanguï ïnäni pïinte anguïnäni awædö. Ayæ̈ Diänä ñæ̈næ̈nä wængonguïnä ïñönante tömengä ingante mönö apæ̈neincö incæ, Önonconque impa, anguïnäni awædö. Ayæ̈ godömenque, Mönö wængonguïnä Diänä waa pönï wængonguïnä ïnampa, ante Atiabæ tömäo quëwënäni tönö inguipoga tömäo quëwënäni näni waa adönä ïñönante wabänö wapiticæ̈ tededinque godö pïinguïnäni badänipa, ante awædö.”

²⁸Ante Deëmetedio mänömaïnö ante apæ̈necä ëñëninque tömënäni ænguï badinque ogæ̈ tededinque, “Epetoidi wængonguïnä Diänä ñæ̈næ̈nä ïnampa,” ante wæætë wæætë ancaa änänitapa.

²⁹Mänömaï padata në badönäni Yæ yæ änäni ëñente wædinque mänïñömö quëwënäni tömänäni, Quïëmë baï cædänipa, ante acæte ante wadö pö wadö pö pogodo pönänitapa. Ponte ayönäni Mäatedöniabæ quëwente Pabodo tönö godongämæ̈ në pönïna Gayo tönö Aditadoco a ongöna adinque tömënäni tömëna ïnate bæi ongonte quingæ̈ mäo tömënäni näni aincönë ñæ̈næncönë go guiidänitapa.

³⁰Pabodo guiquënë mänömaï cædäni ate wædinque, Godongämæ̈ ongönäni weca go guiidinque apæ̈necæboimpa, ante cæyongante Itota ingante në tee empote quëwënäni wæætë, Wæ̈nompa, ante, Go guiidämaï incæbiimpa, ante wææ cædänitapa.

³¹Ayæ̈ mänïmæ awënëidi pancadäniya Pabodo æ̈migoidi ïnäni inte adobaï mämö tömengä ingante gode äninque, Bitö ædö cæte mänïñömö go guiiquïmii, ante wææ änänitapa.

³²Ïñonte godongämæ̈ ongönäni guiquënë, Quïnante pömoï, ante wodo tömänäni ëñënämaï ïnänitapa. Pancadäniya, Ïïmaï cæcæ̈impa, äñönänite wadäni guiquënë, Wadö baï cæcæ̈impa, ante wæætedö wæætë ante ogæ̈ tededinque nanguï pönï Yæ yæ änänitapa.

³³Yæ yæ äñönäni oodeoidi guiquënë Adecantodo ingante yæcado gö cædäni ongongä adinque godongämæ̈ ongönäni pancadäniya tömengä ingante, Ïïmaï cæcæ̈impa, änänitapa. Tömengä guiquënë tömënäni ïnänite wææ apæ̈necæte ante, Apocæ̈në ïedäni, ante baï cædinque pipo pipo cæcantapa.

³⁴Oodeo ïnongä inte mänömaï cæcampa, ante wædinque tömengä ingante ëñënämaï inte tömänäni adoyömö ogæ̈ tededinque, “Epetoidi wængonguïnä Diänä ñæ̈næ̈nä ïnampa,” ante mëa ooda ganca adodö adodö adodö ante nanguï änänitapa.

³⁵Ayæ̈ ate tömënäni awënë Tequedetadio incæ ancaa tömënäni ïnänite angä ëñente apocæ̈në cæyönäni tömengä, “Epetoidi ëñëmïni. Tömäo quëwënäni mänömaïnö ante do ëñënänipa. Mönö Epeto ïñömö quëwencabo mönö wængonguïnä Diänä apæ̈neincö në aamö ïmompa. Ayæ̈ tömengä awinca baï yewæ̈möinca öönædë mönö wæængainca adobaï në wææ cæmö ïmompa, ante adinque tömämæ quëwënäni do ëñënänipa cæmïnii.

³⁶Mänïnö ante näwangä pönï impa, ante adinque, Babæ impa, ante ædö cæte anguïnänii. Ïninque mïnitö ëñënämaï mïni Yæ yæ änewënö ñimpo cædinque piyæ̈në cæquënëmïni ïmïnipa.

³⁷Ïïna mïni bæi ongonte ænte pönönïna ïñömö mönö wængonguïnä Diänä apæ̈neincönë guiidämaï ïna inte wënæ wënæ cædämaï ïnapa. Ayæ̈ mönö wængonguïnä Diänä ïnantedö ante wïï wënæ wënæ ante pïïna apa quëwënänii.”

³⁸“Deëmetedio padatagæ̈ näni badoncabo incæ wacä ingante, Wïwa cæbitapa, pïinte wædänitawo. Edæ në apænte näni äincö cöwë wi æ̈nete ongompa. Mänincönë në apænte änäni cöwë ongönänipa. Ïninque Deëmetedioidi në näni pïïnongä ingante mänïñömö ænte gote änäni ëñëninque në apænte änäni wæætë tömengä ingante do apænte anguënënäni ïnänipa.

³⁹Ayæ̈ apænte änäni, Ïïönæ tömämïni godongämæ̈ pöedäni, näni änïönæ bayonte mïnitö godömenque pïinte äïnëmïni inte mänïönæ ponte ämïni ëñente apænte änäni ate mïnitö piyæ̈në cæquënëmïni ïmïnipa.

⁴⁰Edæ ñöwoönæ mïni Yæ yæ änewënïnö ante awënëidi pöninque, Quïnante mänömaï cæmïnii, ante äñönäni wæætë, Quïëmë beyæ̈ cætimpa, ante mönö angæ̈impa. Tömënäni wæætë mönö ïmonte äninque, Mïnitö awënë ingante wido cæcæte ante cæmïnipa, ante pïïnäni wæcæ wæ.”