Text copied!
CopyCompare
Teyta Diospa Mushoq Testamentun - Mateo

Mateo 21

Help us?
Click on verse(s) to share them!
1Jerusalenman yequicarnam, Olibus nishqan jircacho quecaq Betfage marcaman chäriyarqan. Tsepitam Jesus ishcaq disipuluncunata cacharqan
2queno nishpa: —Ewayë taqe ricaquecamoq marcaman. Tseman chärirmi, tariyanqui wawayoq ashnu watarëcaqta. Tse ashnucunata pascarir apayämunqui.
3Sitsun pipis ‘¿Imapaqtaq ashnuta pascayanqui?’ niyäshunqui, ‘Teytam nesitan. Rasllam cutiratsiyämushaq’ niyanqui.
4Tsecunata ruraptinmi, profeta queno nishpa escribishqan cumplirerqan:
5“Jerusalen marcacho täraqcunata willayë: ‘Ricayätsun reyniquicuna pollinu ashnun montacushqa lluta nunanolla pecunaman yequicaqta’ ” nishpa.
6Disipuluncunanam ewar rurayarqan Jesus nenqannolla.
7Ashnuta pascarirnam, wawantin apayarqan. Chäratsirnam, pollinu caq ashnuta aqshunancunawan carunayarqan Jesus montananpaq.
8Tseno montacushqa Jesus ewaptinam, tsecho atscaq nunacuna aqshunancunata qoturïcur näniman mashtayarqan; y waquincaqcunanam monticunapa rämanta paquirir qopiyarqan.
9Y llapan nunacunam Jesuspa puntanta y qepanta ewaqcunaqa, cushicur qaparir qayarir queno niyarqan: —¡Alabashun rey Davidpa mirenin salbacoqnintsicta! ¡Alabashun Diospa shutincho shamoqta! ¡Alabecuyaqmi sielucho quecaq Dios! —nishpa.
10Jerusalenman Jesus chäriptinnam, tsecho llapan nunacunaqa mantsacäcur espantacuyarqan, y jucnin jucnin queno tapunacuyarqan: —¿Imana caq nunataq queqa! —nir.
11Tseno niyaptinnam, waquin caq nunacunaqa queno niyarqan: —Pëqa Jesusmi y profetam. Galilea probinsiapa Nazaret caseriunpitam shamushqa —nir.
12Tsepitanam Jesusqa templuman yequicur, patiucho qatucoqcunata y rantipäcoqcunata qarqacacharcamorqan. Tsenollam qelle trocaqcunapa mesancunatapis y paluma ranticoqcunapa täcuyänancunatapis jitacacharcamorqan.
13Y quenomi nerqan: —Diospa palabranchomi queno escribirëcan: ‘Wayïqa mañacuna wayim’ nir. Tseno quecaptin, ¿imanirtaq suwacunapa machenintano ticratsiyarqonqui! —nir.
14Tsepitanam templucho quecaptin wiscucuna y cojucuna Jesusman witiyarqan, y llapantam cachacätserqan.
15Templuchonam wamracuna queno qapariyarqan qayariyarqan: —¡Alabecushun rey Davidpa castanta! —nir. Peru tseta wiyecurnam, y espantepaqcunata Jesus ruraqta riquecurnam, saserdoticunapa mandacoqnincuna y ley yachatsicoqcuna piñacurcuyarqan.
16Tsemi Jesusta queno niyarqan: —¡Wiyë wamracuna tseno alabayäshonqequita! —nir. Jesusnam nerqan: —Wiyecamï, ¿qamcuna manacu leyishqa cayanqui Diospa palabrancho: ‘Llullu wamracunam y chichicaq wamracunam musyatsicuyan Diosta imano alabanan canqantapis’ nenqanta!
17Tseno nïcurmi, pecunata tsecho jaqirir Betania marcaman eucorqan. Tsechomi tse paqas quedacorqan.
18Waräninnam qoya, qoyalla Jerusalenman Jesus cuticaptin pachan waqacurcorqan.

19Tsenam näni cuchuncho igus montita riquecur micurita munar ewarqan frutan asheq; peru manam ni jucllellatapis tarerqantsu. Raprantällam caquicarqan. Tsenam tse igus montita Jesus queno nïcorqan: —¡Amana mas frutequi catsuntsu! —nir. Y jina öram tse igus monti tsaquirerqan.
20Tseta riquecurnam, disipuluncunaqa espantacur Jesusta queno niyarqan: —Tëte, ¿Imanepataq juclla igus monti tsaquirishqa? —nir.
21Tseno niyaptinnam, Jesus queno nerqan: —Rasontam niyaq: Sitsun llapan shonqiquicunawan rasonpa marcäcuyanqui, que igusta tsaquiratsenqäpitapis mas espantepaqcunatam rurayanqui; asta que jircata ‘¡Quepita yarqur lamarman jeqacurquï!’ niyaptiquipis, ewar jeqacurconqam.
22Llapan shonqiquicunawan marcäcur imatapis mañacorqa, chasquiyanquim.
23Tseno yachatsicurirnam, templuman Jesus yecurerqan. Tsecho yachatsiquicaptinnam, saserdoticunapa mandacoqnincuna y autoridacuna Jesusman witïcur queno niyarqan: —¿Ima puedeq queniquiwantaq quecunata rurarqonqui! ¿Tseno ruranequipaq pitaq mandashorqonqui! —nir.
24Tseno niyaptinnam, Jesus nerqan: —Noqapis qamcunata jucta tapuyäshqequi: Tapuyanqaqta yasquiyämaptiqueqa, noqapis willayäshqequim pipa poderninwan quecunata ruranqäta
25¿Pitaq cachamorqan bautisacoq Juanta nunacunata bautisananpaq, Dioscu o nunacunallacu? Tseno tapïcuptinnam, quiquincuna pura queno ninacuyarqan: —¿Imataq nishun? ‘Diosmi cachamushqa’ nishqaqa, tsepenqa ‘¿Imanirtaq peta creyiyarqequitsu!’ nimäshunmi.
26Sitsun nishun ‘Nunacunam’ nir, nunacunam piñacurcuyanqa. Porqui Juanpaqqa profeta canqantam creyiyan —nir.
27Tsenam Jesusta queno niyarqan: —Manam musyayätsu —nir. Tseno niyaptinnam, Jesuspis nerqan: —Tsepenqa noqapis manam willayaqtsu quecunata ruranäpaq pi mandamanqanta —nir.
28Tsepitanam Jesusqa pecunata queno nerqan: —Juc nunapam caporqan ishcaq tsurincuna. Tse nunam juc caq tsurinta queno nerqan: ‘Iju, canan junaq ubas chacrantsicman uryaq ewarillë’ nir.
29Tse tsurinnam queno yasquerqan: ‘¡Manam eucütsu!’ nir. Peru alli pensacurcurnam, uryaq jeqarerqan.
30Tsepitanam nunaqa jina jucnin caq tsurintapis queno nerqan: ‘Iju, qampis ewarillë uryaq’ nir. Tsenam tse caq tsurenqa ‘Ewarishaqmi’ nir, änirerqan; peru tseno nicarpis, manam ewarqantsu.
31Canan qamcunata tapuyashqequi, ¿Meqan caq tsurintaq Tëtan mandashqanta rurarqan? Pecunanam —Punta mandanqan caqmi —niyarqan. Jesusnam queno nerqan: —Que niyanqaqta shumaq cäyicuyë: Roma nasionpaq impuestuta cobraq malafecunam y ollqun ollqun lluta pulicoq warmicunam qamcunapita mas puntata Diospa mandaquininman yecuyanqa.
32Bautisacoq Juanmi shamorqan alli cawacuyänequipaq yachatsiyäshoqniqui, y manam peta creyiyarqonquitsu. Peru impuestu cobracoq malafecunam y ollqun ollqun puricoq warmicunam si creyicuyarqon. Tseta riquecarpis, manam qamcunaqa mana alli rureniquicunata jaqiyarqonquitsu, ni creyicuyarqonquipistsu.
33“Canan wiyariyë juc iwalatsiquiwan yachatsiquita: Juc nunam ubasta plantarqan chacranman, y jinantin cuchunpa perqatserqan. Nïcurmi, juc jatun posuta ruratserqan ubaspeq binuta jorquyänanpaq. Tsepitanam chacranta täpayänanpaqna juc jatun torita ruratserqan. Tsepitanam tse chacranta pullan pura muruyänanpaq nunacunata qoquicur, caru marcapa eucorqan.
34Tsepitanam cosecha tiempu chäriptinna, chacrayoqqa sirweqnincunata cacharqan pullan pura muroqnincunaman pepa partinta raquiyänanpaq.
35Peru tse pullan pura muroqcunanam patronpa sirweqnincuna chäriyaptin, tsarïcur maqaquicuyarqan, waquintanam tsampiquicuyarqan, waqincunatanam wanuratsiyarqan.
36Tsenam tse asendadu mas atscaqtana cacharqan; peru chacra tsaraq nunacunanam pecunatapis punta ewaqcunatanolla ruraquicuyarqan.

37“Por ultimunam tse asendadu quiquinpa tsurintana cachecorqan queno pensarnin: ‘Tsurïtaqa respetayanqam’ nir.
38Peru chacrayoqpa tsurin yecurëcaqta riquecurnam, chacra tsaraq nunacuna quiquincuna pura queno yachatsinacuriyarqan: ‘Queqa chacrayoqpa tsurinmi y erederum canqa; mejor wanicatsishun chacranwan quedacunantsicpaq’ nir.
39Tseno yachatsinacurirmi, asendadupa tsurinta tsarïcur, chacranpita jaqman jorqurir wanuratsiyarqan.”
40Tseno nirirnam, Jesusqa queno tapucorqan: —Canan qamcuna niyämë: Tse ubas chacrayoq asendadu tse chacran tsaraqcunaman ewecur, ¿Imatataq ruranqa?
41Nunacunanam niyarqan: —Mana ancupashpachi tse mana alli ruraq nunacunata wanutsenqa. Y juccunatanachi chacranta qoyconqa, cosecha tiempu chäriptin tocanqan caqta örancho entregayänapaq.
42Tsenam Jesus queno nerqan: —¿Manacu Diospa palabranta queno escribirëcaqta leyishqa cayanqui? ‘Wayi perqaqcuna: “Que rumeqa manam allitsu” nir, jitariyanqanmi, cananqa mayestra rumi ticrarishqa. Diosmi dispunerqan tseno cananpaq. Tseqa noqantsiccunapaq allapa espantaquipaqmi’
43Tseno Teyta Diospa palabran niptinmi niyaq: Mana cäsucuyanqequirecurmi, Diospa mandaquininman yecuyanquitsu; peru caru marca nunacunam siqa, cäsucuyänqanrecur tse mandadunman yecuyanqa.
44Pipis tse rumiman ishqueq caqqa, allpa mancanomi ushacärenqa. Y tse rumi pimanpis jeqarqa, allpamanmi ticraratsenqa.
45Saserdoticunapa mandacoqnincunawan fariseucunanam cuentata qoquicuyarqan Jesus tseno willapäcur pecunata wiyapätsenqanta.
46Tsenam Jesusta presu tsaritsita munayarqan, peru mantsacuyarqanmi; porqui llapan nunacunam creyiyarqan Jesusqa profeta canqanta.