11Xyajcumädow̱aam̱b miic̈hä Dios. Xyajwiinxoodsaam̱b miic̈h jaduhṉ. Jejcy miic̈h wiinds mmähmøꞌøwaꞌañ. Caj miic̈hä jajpä mdsoj hixaꞌañ, ―nøm̱ä Elimas ñämaayyä. Mänitä Elimas jiaanc̈h wiinxooꞌch. Hobiänejpiä hänajty tiooṉdaꞌay maa ñøcxǿꞌøwät. Yhøxtaaby hänajty jaduhṉ pøṉ jaduhṉ wiinwídsäp.
12Coo jaꞌa Sergio Paulo jaduhṉ yhijxy nebiä Elimas hänajty tøø jiaty tøø yhabetiän, mänit yagjuøøyy. Mänitä Diosmädiaꞌagy jiaanc̈h mäbøjcy coo tiøyyä.
13Mänitä Pablohajxy jim̱ biarcotägǿøguiumbä, møødä Bernabé, møødä Juan Marcos. Mänit hajxy miejyñájxcumbä. Mänit hajxy miejch maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Perga, jim̱ maa jaꞌa naax̱ hänajty xiøhatiän Panfilia. Jim̱ä Juan Marcos wyiimbijnä nidiuhm̱. Mänit yhädaacnä Jerusalén.
14Coo jaꞌa Pablohajxy jim̱ chohṉ̃ Perga, møødä Bernabé, mänit hajxy jiaac nøcxy maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Antioquía, jim̱ maa jaꞌa naax̱ hänajty xiøhatiän Pisidia. Coo jaꞌa pooꞌxxiøø yhabaaty, mänitä Pablohajxy chajtøjtägøøyy maa jaꞌa judíos chajtøjc‑hajxiän. Mänit hajxy jiiby yhäñaaguiädaacy.
15Jaꞌa hänaꞌc‑hajxy hänajty jiiby tuum̱bä tsajtøgooty, mänitä Diosmädiaꞌagy hajxy quiapxy maa jaꞌa Moisés jecy quiujahyyän, møød maa jaꞌa profetahajxy jecy quiujahyyän. Mänitä Pablohajxy ñämaayyä: ―Mäguꞌughajpädøjc, pø jii mijts mädiaꞌagy hajxy mmädiaꞌagaꞌañ, huuc capx hajxy, weenä cuꞌughajxy miädoy.
16Mänitä Pablo tiänaayyøꞌcy. Mänitä quiøꞌø chajtsihy, weenä cuꞌughajxy jaduhṉ yhamädoow̱hity. Mänit miänaaṉ̃: ―Huuc hamädoow̱hit hajxy nägøx̱iä, mijts israelitashajxy, møød mijts caꞌa israelítabä. Mhaagä wiingudsähgøøbiä Dios hajxy.
17Højts israelítabä, Dios højts nDioshajpy. Jegyhajty højtsä nhapä ndeedyhajxy hijty jim̱ yhadsänaꞌay maa jaꞌa naax̱ xiøhatiän Egipto. Mänit hajxy jaduhṉ yajnähdijjä jaꞌa Diósäm coo hajxy hänajty quiuꞌughadaꞌañii jaꞌa Diósäm. Mänit hajxy jim̱ Egipto yhøxwoobädsøøm̱ä jaꞌa Diósäm. Jaduhṉä Dios jaꞌa miäjaa yajcähxøꞌcy.
18Coo hajxy jim̱ wioomejtsä pactuum maa hänajty pøṉ quiaꞌa tsänaꞌayän, jim̱ hajxy miähmøøyy juxychäguiꞌxjomøjt. Mieeꞌxtujpiä Dios hänajty jaduhṉ, hoyyä miädiaꞌagy hänajty quiaꞌa jagä yajtúuṉäxä.
19Mänitä israelitashajxy jim̱ ñøcxy maa jaꞌa naax̱ hänajty xiøhatiän Canaán. Jaꞌa jäyaꞌayhajxy hänajty jim̱ tsänaabiä, jaꞌa näjuxtujc‑hagajptpä, cøjx hajxy yajcuhdägoyyii jaꞌa Diósäm. Mänit højtsä nhapä ndeedyhajxy ñaax̱paatnä.
20Mädaax̱mägoꞌxjomøjt ja cupc hänajty tøø yhity coo hajxy hänajty tøø chooñ Egipto. ’Mänitä Dios miänaaṉ̃ coo cuduuṉg hajxy miøødhádät. Jaduhṉ hajxy jejcy miøødhajty. Jaꞌa Samuel, jeꞌeds jaac tehm̱ tiuuṉ cuduuṉg.
21Mänitä cuꞌughajxy miänaaṉ̃ coo gobiernä hajxy mioꞌowǿøjät, coo hajxy jaduhṉ yhaneꞌemǿøjät. Mänitä Dios jaꞌa Saúl yajnähdijy coo jeꞌe tiúnät gobiernä, jaꞌa Cis yhuung. Benjamín jaꞌa Cis hänajty jegyhajty tøø yhaphaty tøø tieedyhaty. Juxychäguiꞌxjomøjtä Saúl jaduhṉ tiuuṉ̃ gobiernä.
22Mänitä Dios miänaaṉnä coo Saúl jaduhṉ quiaꞌa túuṉnät gobiernä. Jaduhṉ miänaaṉnä coo David jaduhṉ ween tiuuṉnä gobiernä: “Njaanc̈h tehm̱ quiumáabiøc̈hä David jaduhṉ, jaꞌa Isaí yhuung. Cøxaam̱b jaduhṉ quiudiunaꞌañ waam̱bátyhøch nnämaꞌawaꞌañ”, nøm̱ä Dios jaꞌa David jecy ñänøøm̱y.
23Mänitä Jesús cujecy jiaac mejch. Jaꞌa Jesús jaꞌa David jecy yhaphajt tieedyhajt. Paadiä Dios jaꞌa Jesús quiejxy coo jaꞌa israelitashajxy jaduhṉ ween miṉ yajnähwaꞌac̈hii. Jéquiänä Dios hajxy jaduhṉ yajwiinwaaṉøøyyä coogä yajnähwaatspä hänajty quiexaꞌañ.
24Cahnä Jesús hänajty tiägøꞌøyñä wädijpä, jim̱ä Juan jaꞌa israelitas jaꞌa Diosmädiaꞌagy hänajty yajwiingapxøꞌøy coo jaꞌa yhaxøøgcuhdujt hajxy nägøx̱iä ñajtshixǿꞌøwät, møød coo jaꞌa Dios hajxy hamuumduꞌjoot wyiingudsähgǿꞌøwät, møød coo hajxy ñäbétät.
25Coo jaꞌa Juan hänajty tiuum̱bädøꞌøwaaṉnä, mänit miänaaṉ̃: “Jadúhṉhøch mijtsädaꞌa xñänøm̱y cooc tyijy høøc̈h nGristo. Caꞌac̈h njeꞌejä. Jím̱høc̈hä njamiøød tuꞌug jiaac medsaꞌañ. Maas møcmäjaamøød jeꞌe miedsaꞌañ queec̈h høøc̈h. Cábøch cuhdujt jaduhṉ njaty møødä nebiä cuhdujt jeꞌe miøødän jaꞌa jaac medsaam̱bä.”
26’Mäguꞌughajpädøjc, højtsä Abraham jecy nhaphajt ndeedyhájtäm; møød mijts caꞌa judíospä, mwiingudsähgøøbiä Dios hajxypä. Nägøx̱iä jaꞌa Dios hajxy tøø xyajnähdíjjäm coo hajxy nägøx̱iä xyajnähwaꞌadsáaṉäm.
27Coo jaꞌa Jesús quiooꞌty Jerusalén, cabä cuꞌughajxy hänajty ñajuøꞌøy coo hänajty jeꞌe Dyiosquex̱iä. Ni jaꞌa teedywiindsøṉhajxy hänajty quiaꞌa najuøøbiä. Coo jaꞌa Jesús hajxy yajyaghoꞌcä, jaduhṉä Diosmädiaꞌagy hajxy yajtøjiajty nej myiṉ̃än cujaay coo jaꞌa Diosquex̱y hänajty yaghoꞌogaꞌañii. Jaꞌa profetadøjc‑hajxy jaduhṉ jecy cujahy, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty jegyhajty mäwädijpä. Hoyyä cuꞌugä Diosmädiaꞌagy hänajty jia mädoy wiingusábadohaam nebiä profetadøjc jaꞌa Diosquex̱y hajxy hänajty jia mädiaꞌaguiän, cabä cuꞌughajxy hänajty ñajuøꞌøy coo jaꞌa Jesús hänajty Dyiosquex̱iä.
28Jaduhṉä cuꞌughajxy hänajty tehṉgajnä ñäꞌägä mänaaṉ̃ cooc tyijy jaꞌa Jesús hänajty hanax̱iä tøø quiädieey. Pero cab hänajty jaduhṉ ñäꞌä tǿyyäbä. Hoy hänajty quiaꞌa jagä tøyyä, tehṉgajnä cuꞌug jaꞌa Pilato hajxy jaduhṉ ñämaayy coo jaꞌa Pilato jaꞌa Jesús yajyaghoꞌogǿøjät.
29Coo jaꞌa Jesús jaduhṉ jiaanc̈h hoꞌcy, cøjx jaduhṉ tiøjiaty nebiaty jim̱ miädiaꞌagyiijän maa jaꞌa Diosmädiaꞌagy myiṉ̃än. Mänit yajmänajcä cruzcøxp. Mänit hoy yajnaax̱tägøꞌøyii.
30Mänitä Dios jaꞌa Jesús yagjujypiøjtägajch.
31Mayhoocä Jesús jaduhṉ jiaac hijxä jaꞌa jiamiøødhajxy, jaꞌa hajxy hänajty quipxy tøø piadsohṉdáꞌaguiäbä jim̱ Galilea. Quipxiä Jesús hajxy piagooꞌty Jerusalén. Hoorä, jädaꞌahatiä Jesús hajxy miädiaacpä maa jaꞌa judíoshajxiän coogä Jesús Quiäristo.
32’Paady højts mijts jaduhṉ nyajwiingapxøꞌøy jaꞌa Jesúscøxpä. Jequiän højts nhap ndeedyhajxy yhawáaṉäxä jaꞌa Diósäm coogä Dios jaꞌa yajnähwaatspä hänajty quiexaꞌañ.
33Coo jaꞌa Jesús hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm, møød coo jiujypiøjtägajch, jaduhṉä Jesús hajxy tøø xjiaanc̈h yajnähwáatsäm. Jaduhṉä Dios jaꞌa miädiaꞌagy yajtøjiajty neby højts nhap ndeedyhajxy jecy yhawáaṉäxäm coogä Dios jaꞌa yajnähwaatspä hänajty quiexaꞌañ. Jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa salmo miämetspän: “Høøc̈h miic̈h nHuunghajpy. Jädaꞌac̈h miic̈h tøø nyagjujypiøjtägach.”
34Jéquiänä Dios jaduhṉ miänaaṉ̃ coogä yHuung hänajty yagjujypiøjtägatsaꞌañ, jadúhṉäc jeꞌe quiaꞌa púꞌudsät. Jaduhṉ jim̱ myiim̱bä cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän: “Míjtshøch ngunuuꞌxaam̱by nébiøc̈hä David tøø nyajnämaꞌayän. Nyajtøjiadáam̱biøch jaduhṉ.”
35Jaduhṉ jim̱ myiim̱bä cujaay wiingsalmojooty: “Caj miic̈h mmänaꞌanaꞌañ coo jaꞌa mHuungä ñiꞌxä quiopc piúꞌudsät, coo hänajty tøø yhoꞌogy. Myagjujypiøjtägatsaam̱by miic̈h jaduhṉ”, nøm̱ä Dios ñämaayyä.
36Hoorä, coo jaꞌa David jecy miähanehm̱bädøøyy nebiä Dios hänajty tøø yajnähdijjiän, mänitä David yhoꞌnä tiägooñä. Mänit hoy ñaax̱tägøꞌøy. Mänit piuutsnä. Tøyhajt jaduhṉ.
37Pero jaꞌa Jesús, coo jeꞌe yhoꞌcy, cab jeꞌe piuuch, jeꞌeguiøxpä coo yagjujypiøjtägajtsä.
38Mäguꞌughajpädøjc, huuc hamädoow̱hit hajxy, jaduhṉ højts mijts nyajwiingapxøꞌøy coo jaꞌa Jesús hajxy nägøx̱iä tøø xñähhoꞌtúutäm, møød coo jadähooc jiujypiøjtägajch. Pønjaty jaduhṉ mäbøjp, nähwaꞌadsaam̱b hajxy jeꞌe; hawaꞌadstuum hajxy miähmøꞌøwaꞌañ. Hoyyä jecyquiuhdujt hajxy hijty nja wiꞌi quiudiunáaṉäm, jaꞌa Moisés jecy quiujáhyyäbä, cab hajxy hoy pedyii ngudiunáaṉäm, paady hajxy hijty ngaꞌa nähwaꞌadsáaṉäm.
40Nax̱y hädaa mädiaꞌagy hajxy mdehm̱ miäbǿgät neby højts mijts cham̱ nyajwiingapxøꞌøyän. Pø caj, wehṉdä hajxy mjat mhabétät nebiä profetadøjc‑hajxy jecy quiujahyyän:
41Huuc mädow̱ hajxy, pønjaty jaduhṉ mäwiingapxpejp, myagjuǿꞌøwäp hajxy jaduhṉ; mniguiuꞌuds mniguiuhhämeedøꞌøwǿøjäp hajxy. Hix̱, hoy‑yagjuǿøñøch jaduhṉ njaanc̈h tehm̱ yajcähxøꞌøgaꞌañ maa mijts mwiinduumhajxiän. Pero cab hajxy jaduhṉ miäbøgaꞌañ, jaꞌa hajxy hamdsoo caꞌa hixaam̱bä, nøm̱ä Dios jecy miänaaṉ̃.
42Mänitä Pablo miädiaacpädøøñä. Coo jaꞌa Pablohajxy chajtøjpädsøøm̱y møødä Bernabé, mänit hajxy ñämaayyä coo hajxy jadähooc ween miṉ miädiaꞌagy jaꞌa sábado hänajty jaac miim̱bä, neby hajxy hänajty tøø yhuuc mädiaacpän. Mänitä Pablo jäyaꞌay hajxy may piaduꞌubøjcä, møødä judíoshajxy, møødä caꞌa judíospähajxy, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty mäbøjpä. Mänitä Pablohajxy miänaaṉ̃ coo jaꞌa jäyaꞌayä Dios hajxy homiänaajä yhajodhádät.
44Coo jaꞌa sábado hänajty jadähooc yhabáatcumbä, mänitä cuꞌughajxy jim̱ miejch maa jaꞌa judíos chajtøjc‑hajxiän. Tøø jaꞌa cuꞌughajxy hänajty miädoyhaty coo jaꞌa Pablo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hänajty jadähooc miädiaꞌagáaṉgumbä.