1Taidʌ ʌSuusi ii abiaadʌrʌ gʌdʌvʌʌragamu, ʌʌmadu gʌmamaatʌrdamiga.
2Dai aidʌsi aayi ibʌstaragai tasʌrʌ, ʌSuusi gʌaagaca gamamaatʌtuldimi Diuusi ñiooquidʌ ʌjudidíu quiuupaigadʌrʌ. Dai muidutai ismaacʌdʌ caʌcatadai camaitʌʌ istumaasi gʌntʌtʌgitoagi daidʌ icaiti: ―¿Siaaco maí goovai vʌʌsi imaasi? ¿Ducatai istutuidi goovai ismosʌʌ cʌʌga tʌtʌgitodagi daidʌ ivueeyi goovai istumaasi gʌgʌrducami?
3Dai idiava ʌrʌuusi ivisumadami, María maradʌ daidʌ ʌrsiʌʌgidʌ ʌJacovo daidʌ ʌOsee daidʌ ʌUudasi ʌʌmadu ʌSimuñi, daidʌ ʌsusuculidʌ ooqui ʌʌpʌ tami gʌrsaagida oidaga ―ascaiti ʌoodami. Aliʌ mui naana maasi maatʌcatadai ʌSuusi cascʌdʌ baacoican tada ʌoodami ʌgai vui.
4Dʌmos ʌSuusi itʌtʌdai: ―Vʌʌsi oodami cʌʌgacʌrʌ nʌidiña ʌmo Diuusi ñiooquituldiadamigadʌ mosʌca ʌʌgi dʌvʌʌragadʌana oidacami gia maisiaa duutudaiña tomali aaduñdʌ ―astʌtʌdai ʌSuusi.
5Dai maitidui mui istumaasi gʌgʌrducami ami mosdaama daarai gʌnoonovi chiʌʌqui coococoidadʌ dai duduaadi.
6Daidʌ ʌSuusi maitʌtʌgaitadai istumaasi gʌtʌgitoagi nʌiditai isʌoodami maivaavoitudai. Dai gooquiʌrʌ ii ʌSuusi vʌʌsi ami dʌvʌʌriʌrʌ aipaco uugidiana dai gaaagidimi Diuusi ñiooquidʌ.
7Dai amaasi vai ʌbaivustaama dan gooca gʌmamaatʌrdamiga, dai aipaco ootoi mosgoogocatai, dai maa guvucadagai sai vuvaididana Diaavora tʌtʌaañicarudʌ oodamiaiñdʌrʌ.
8Dai aagidi sai maivuucaiña tomali istumaasi voiyʌrʌ vʌʌtarʌ, mosʌca gʌngigiica sai maivuucaiña tomali morarali, tomali biitugai tomali tumiñsi.
9Dai sai gʌnadacaiña sususacai maisiu sasaputusi, dai sai maivuucaiña aa yuucusi.
10Daidʌ itʌtʌdai: ―Mʌsiʌʌscadʌ ajiagi ʌmo quiiyʌrʌ vʌrai anaasi gʌnuuliñaca asta mʌsiʌʌscadʌ iimiagi ʌgai dʌvʌʌriañdʌrʌ.
11Dai mʌsajiagi ʌmapʌcʌrʌ mʌsiaaco maitʌnmiaadʌgidagi dai tomali maitʌncaʌca agadagi, vʌrai vuvaqui abiaadʌrʌ dai gigigida ʌdʌvʌʌrai gʌnʌcasuaiñdʌrʌ vai poduucai nʌijada ʌgai ismaicʌʌga idui. Sʌʌlicʌdʌ angʌnaagidi sai siʌʌscadʌ Diuusi nʌida agadagi ismaacʌdʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai ismaacʌdʌ maitʌʌrcʌʌga ivuaadami vaamioma soimaasi taatatuldamu ʌgai ʌoodami ismaacʌdʌ maitʌnmiaadʌgidagi siʌSodoomʌrʌ ʌʌmadu Gomoorʌrʌ oidacami ―astʌtʌdai ʌSuusi.
12Taidʌ ʌmamaatʌrdamigadʌ iji dai aagidimi ʌoodami sai gʌaagai isʌma duucai gʌntʌtʌgitoagi vuitapi Diuusi.
13Dai vuvaitu ʌʌpʌ mui Diaavora tʌtʌaañicarudʌ oodamiaiñdʌrʌ, dai mui duduaadi coococoidadʌ mostʌiditai asaiti.
14Taidʌ ʌgʌʌ baitʌcʌaacami Eroodʌsi maí gomaasi aidʌsi cavʌʌsi aipaco gʌaagaitadai ʌSuusi. Vaidʌ ʌEroodʌsi icaiti: ―Duaacatiqui ʌVuaana ismaacʌdʌ vapaconaitadai oodami cascʌdʌ viaa ʌgai guvucadagai ―ascaiti ʌEroodʌsi.
15Vai aa icaiti: ―Eliiasicaru lienʌ ʌgai ʌDiuusi ñiooquituldiadamigadʌ ―ascaiti. Vai aa icaiti: ―Ʌmo Diuusi ñiooquituldiadamigadʌava ʌpan duucai ʌʌquidʌ Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ ―ascaiti.
16Dai aidʌsidʌ ʌEroodʌsi caʌ imaasi icaiti: ―Gooviava ʌrVuaana di, ʌgai ismaacʌdʌ gatʌjai aanʌ cuicutaragai moodʌ, dai sivi duaaca ʌgai coidadʌ saagidaiñdʌrʌ ―ascaiti ʌEroodʌsi.
17ɅEroodʌsi ʌʌquioma gatʌjaitadai mʌsai bʌʌcaiña ʌVuaana dai maisacarui ʌrana vuunana cadeenacʌdʌ. ɅErodiiasi ʌrduñidʌcatadai. ɅErodiiasi ʌrooñigadʌcatadai ʌPiili Eroodʌsi suculidʌ. Dʌmos ʌEroodʌsi ʌʌsi gʌsuculi ooñigadʌ.
18Taidʌ ʌVuaana itʌtʌdai ʌEroodʌsi: ―Maitavʌaagai pʌsʌʌsiadagi gʌsuculi Piili ooñigadʌ ―astʌtʌdai.
19Vai cascʌdʌ ʌErodiiasi cʌʌdaitadai ʌVuaana dai muaa ʌliditadai dʌmos maitistutuiditadai.
20ɅEroodʌsi cʌʌga maatʌcatadai isʌVuaana ʌrʌmoco cʌʌ tuigacami dai maitʌrsoimaasi ivuaadami. Dai ʌgai ʌʌbʌiditadai ʌVuaana cascʌdʌ maidadagitoitadai ʌgai issoimaasi iduiñdagi ʌErodiiasi ʌVuaana, tomasi maicʌʌga maatʌ caʌcatadai ʌEroodʌsi istumaasi aagaitadai ʌVuaana vʌʌscʌrʌ baigʌʌliaragacʌdʌ caʌcatadai.
21Dʌmos ʌErodiiasi ʌmo imidagai tʌʌ isducatai muaagi ʌVuaana. Ʌmo imidagai tasagadʌrʌ ʌEroodʌsi, tai ʌgai idui ʌmo vagimi daidʌ idui cʌʌgaducami cuaadagai dai vapai gʌsonʌrguucacamiga, ʌʌmadu baitʌguucacamigadʌ ʌsandaaru, ʌʌmadu aa gʌnviipidacami Galileeʌrʌ oidacami.
22Taidʌ ʌErodiiasi maradʌ ooqui vaa ami siaaco gacuaadatadai ʌvapaidarsicʌdʌ dai gatuudai. Taidʌ ʌEroodʌsi ʌʌmadu ismaacʌdʌ ʌʌmadu gacuaadatadai oojoida tʌʌ ʌali ooqui. Taidʌ ʌEroodʌsi itʌtʌdai ʌali ooqui: ―Giñtaañiñi pʌstumaasi ipʌliadagi iñsaanʌ gʌmaaquimu ―astʌtʌdai.
23Daidʌ itʌtʌdai ʌpamu: ―Maatʌ Diuusi naidʌ gʌmaquiagi pʌstumaasi giñtaañiagi tomapʌs giñtaí tajucami dʌvʌʌrai ismaacʌdʌ tʌaanʌi aanʌ ―astʌtʌdai ʌEroodʌsi ʌali ooqui.
24Taidʌ ʌali ooqui vuusai daidʌ itʌtʌdai gʌdʌʌ: ―¿Istumaasi taanʌna aanʌ? ―astʌtʌdai. Taidʌ ʌdʌʌdʌ itʌtʌdai: ―Taañiñi ʌVuaana moodʌ ismaacʌdʌ vapaconaiña oodami ―astʌtʌdai ʌdʌʌdʌ.
25Taidʌ ʌali ooqui otoma vaa ʌpamu siaaco daacatadai ʌraí Eroodʌsi, daidʌ itʌtʌdai: ―Ipʌlidiana pʌsisivi otoma giñmaquiagi ʌmo aasocoliʌrʌ ʌVuaana moodʌ ―astʌtʌdai ʌali ooqui.
26Taidʌ ʌraí sʌʌlicʌdʌ soigʌʌʌli. Dʌmos caaagaitadai sai maatʌ Diuusi gʌvapaida vuitapi cascʌdʌ maitistutuiditadai ʌgai ismaimaquiagi istumaasi taanʌi ʌali ooqui.
27Taidʌ ʌraí otoma ootoi ʌmo sandaaru dai aagidi sai vuaapidana ʌVuaana moodʌ.
28Taidʌ ʌsandaaru ii maisacaruamu, dai mʌʌ guicuta ʌVuaana moodʌ dai ʌmo aasocoliana vuaa. Taidʌ ʌraí maa ʌali ooqui, taidʌ ʌali ooqui tʌʌgi gʌdʌʌ.
29Dai aidʌsidʌ ʌVuaana mamaatʌrdamigadʌ maí imaasi, mʌʌ bʌi ʌVuaana tuucugadʌ dai bʌcai dai yaasa.
30Tai gooquiʌrʌ ʌSuusi ojootosadʌ ʌpamu aayi siaaco daacatadai ʌSuusi dai aagidi vʌʌsi istumaasi idui, dai istumaasi gamamaatʌtuli ʌgai ʌoodami saagida.
31Taidʌ ʌSuusi itʌtʌdai gʌmamaatʌrdamiga: ―Tinda dai gʌriibʌsta siaaco maitiipu oodami ―astʌtʌdai. Aliʌ mui oidatucuitadai oodami cascʌdʌ ʌgai maiajʌitadai tasai tomali ugidagai vʌʌtarʌ.
32Taidʌ ʌSuusi ʌʌmadu gʌmamaatʌrdamiga ʌʌgi iji ʌmo vaarcuana ʌmapʌcʌrʌ siaaco maitiipu oidacami.
33Dʌmos muidutai tʌʌ isiji ʌgai dai maí isʌrʌSuusi dai mosdʌvʌʌrapi sʌʌli voopai vʌʌsi aipadʌrʌ oidacami, dai ʌpʌga aayi isʌgai.
34Dai aidʌsi tʌvai ʌSuusi vaarcuaiñdʌrʌ tʌʌ mui oodami dai soigʌʌldan tadatu ʌgaicʌdʌ, ʌgai tʌgitocatadai sioorʌ aagidagi duucatai gʌaagai isoidacagi. Dai gʌaagacai mamaatʌtuldimi mui naana maasi.
35Dai aidʌsi casi ʌrurunococatadai taidʌ ʌmamaatʌrdamigadʌ ʌSuusi miaadʌrʌ guuquiva daidʌ itʌtʌdai: ―Casiat urui dai tomali ʌmo oodami maioidaga tanai.
36Ootosañi gooodami vai iimʌna aali quiiquiamu siaaco miaaga dai savʌdana cuaadagai daida ugana, maitavuucati goovai istuma ugiagi ―astʌtʌdai mamaatʌrdamigadʌ ʌSuusi.
37Dʌmos ʌSuusi aa noragi daidʌ itʌtʌdai: ―Bibidavurai aapimʌ ―astʌtʌdai ʌSuusi. Tai ʌgai itʌtʌdai: ―¿Savʌdatʌsi ʌragai goo siento piisu aʌcami paana gooodami vʌʌtarʌ? ―astʌtʌdai.
38Taidʌ ʌSuusi itʌtʌdai: ―Mʌcavʌr nʌida mʌsʌʌqui paana viaa ―astʌtʌdai. Dai aidʌsi camaí ʌgai siʌʌquidu itʌtʌdai: ―Taama tʌviaa paana dai gooca vatopa ―astʌtʌdai ʌmamaatʌrdamigadʌ.
39Tai amaasi ʌgai tʌjai ʌoodami sai vasoi saagida daraivana chʌchʌʌquiatai aipaco;
40Taidʌ ʌoodami daraiva ʌʌmo siento dai tataucami siento.
41Tai amaasi ʌSuusi vui ʌtaama paanʌ ʌʌmadu ʌgooca vatopa dai taí nʌnʌaava dai gamamagi dai saasasacai paana maa gʌmamaatʌrdamiga sai taacogidana ʌoodami. Dai ʌgooca vatopaiñdʌrʌ ʌʌpʌ taacogi vʌʌscatai.
42Dai vʌʌscatai gauu dai tatascovai.
43Dai gooquiʌrʌ ʌmpagi baivustaama dan gooca aasarai susudacami paana saasaquigadʌ ʌʌmadu vatopa.
44Daidʌ ismaacʌdʌ gauu ʌtaama paanaiñdʌrʌ ʌrtaama mil cʌcʌʌli.
45Taidʌ ʌSuusi aagidi gʌmamaatʌrdamiga sai tʌtʌidʌna vaarcuʌrʌ dai dʌgavunʌna vaasadʌrʌ ʌgʌʌ suudagi dai aʌna Betasaida dʌvʌʌriʌrʌ ʌʌpʌga isʌgai. Dai ʌgai diosaidimi ʌoodami quiaa.
46Dai aidʌsi cadiosagi ʌgai ii ʌmo giidiamu dai gamamada agai.
47Dai aidʌsi cadidiaimi ʌvaarcu caʌran ʌʌsi imʌitadai ʌgʌʌ suudagi vaidʌ ʌSuusi ʌʌgi ugidiana cʌaacatadai.
48Dai tʌʌ ʌgai siʌmamaatʌrdamigadʌ camaitistutuiditadai isimitudagi ʌvaarcu vuidʌrʌ vustaitai ʌʌvʌʌli. Dai casiaalimodʌ ʌSuusi caaijimitadai gʌmamaatʌrdamiga mossuudagi daama imʌitai dai mosdaivuñia ʌliditadai.
49Dai aidʌsi tʌʌ ʌmamaatʌrdamigadʌ issuudagi daama imʌitadai ʌgai poʌliditadai ʌgai sidʌ ʌrʌmo suiñali dai vʌʌscatai ijiña tʌʌgacai.
50Vʌʌscatai tʌʌ ʌgai cascʌdʌ aliʌ duduaadimu. Dʌmos ʌSuusi ñiooqui daidʌ itʌtʌdai: ―Maitavʌr vuaamʌ ʌnʌliada aanʌana maitavʌr duduaadicuda ―astʌtʌdai.
51Dai tʌsai ʌvaarcuʌrʌ ismaacʌdʌrʌ iimʌitadai ʌgai tai otoma gʌʌpitu ʌʌvʌʌli. Vaidʌ ʌmamaatʌrdamigadʌ maitʌtʌʌgaitadai isducatai gʌntʌtʌgitoagi.
52Dai aidʌ maiquiaa tʌtʌʌgaitadai ʌgai isducatai idui ʌSuusi ʌpaanacʌdʌ, aidʌ maiquiaa cʌʌga vaavoitudai ʌgai cascʌdʌ.
53Dai vaasadʌrʌ dʌgavusai ʌgai ʌgʌʌ suudagi dai aayi Genesareta dʌvʌʌriʌrʌ, dai ʌgʌʌ suudagi ugidiana vuu ʌgai ʌvaarcu.
54Dai aidʌsi mostʌaapai ʌgai ʌvaarcuaiñdʌrʌ, taidʌ ʌoodami maí ʌSuusi.
55Dai ootoma voopoi dai uusiʌrʌ vuaapaimi ʌcoococoidadʌ siaaco cajiomacatadai ʌgai isdaacatadai ʌSuusi.
56Dai tomasiaaco siaaco daacagi ʌSuusi gʌgʌrʌ quiiquiana siʌpʌ ali quiiquiana siʌpʌ dʌjiana ʌoodami vuvaidiña ʌcoococoidadʌ cacaayana dai daanʌiña ʌgai ʌSuusi sai gʌdagitona istaatagi ʌcoococoidadʌ tomasi mosʌcaasi yuucusidʌ, dai vʌʌscatai ismaacʌdʌ mostaata dodoi.
