18 Poduucai ʌʌpʌ isʌDiaavora ʌʌgi gʌcocodagi otoma camaitatʌaanʌdan tada ʌgai cascʌdʌ poduucai gʌnaagidi aanʌ pocaititai aapimʌ ansai aanʌ vuvaidi Diaavora tʌtʌaañicarudʌ Beelsevú guvucadadʌcʌdʌ.
19 Siʌrvaavoicamudai isDiaavora guvucadadʌcʌdʌ vuvaidi aanʌ Diaavora tʌtʌaañicarudʌ aidʌ gia aapimʌ gʌnaaduñi vuvaidi Diaavora tʌtʌaañicarudʌ Diaavora guvucadadʌcʌdʌ ʌʌpʌ. Ʌʌgi ʌgai gʌnaagidamu ismaitʌrvaavoi isDiaavora guvucadadʌcʌdʌ vuvaidi aanʌ ʌʌmadu ʌgai.
20 Baiyoma Diuusi guvucadadʌcʌdʌ vuvaidi aanʌ Diaavora tʌtʌaañicarudʌ dai poduucai cʌʌ maatʌ aapimʌ iscaaayi istuigaco Diuusi soicʌda agai oodami sai cʌʌgacʌrʌ oidacana.
21 Siʌʌscadʌ ʌmo oodami guvuacami dai cʌʌga gagatocami nuucadacagi gʌquii dai vʌʌsi istumaasi oidaga ami poduucai maitiipu sioorʌ gaʌʌsidagi ami.
22 Dʌmos isdiviagi ʌmai vaamioma guvuacami dai vaamioma istuidiagi dai ʌʌsidagi vʌʌsi gagatodʌ istuucʌdʌ gʌtʌgitocatadai ʌgai isgʌsoiñagi dai gataacogida ʌgai vʌʌsi istumaasi gaʌʌsidagi.
23 Sioorʌ maitʌrgiñʌʌmaducagi ʌgai giñvuidʌrʌ caatʌ sioorʌ maitiñsoiña aagiadagi ʌoodami isducatai cʌʌgacʌrʌ vuvaqui ʌgai sobicʌi sai maivaavoitudana dai maicʌʌgacʌrʌ vuvaacʌna.
24 Siʌʌscadʌ ʌmo Diaavora tʌaañicarudʌ vusiagi ʌmo cʌʌliaiñdʌrʌ oidigana aimʌraiña dai gaagaiña siaaco gʌibʌʌstagi dai siʌʌscadʌ maitʌgia ʌgai siaacoga povʌ ʌʌlidiña: “Ʌpamu animiagi giñquiiyamu iñsiaadʌrʌ vuusai”, asʌʌlidiña.
25 Dai siʌʌscadʌ ʌpamu ami diviagi ʌgai dai tʌtʌʌgaiña ʌcʌʌli ʌpan duucai ʌmo quii cʌʌga voisiquicami dai cʌʌga bai duñisicami.
26 Dai amaasi ʌgai aimʌrai dai vuaapai ʌʌpʌ cuvaracami Diaavora tʌtʌaañicarudʌ. Dai ʌgai ʌʌmadu vʌʌsi ʌgaa vapacʌiña ami cʌʌliʌrʌ dai ami oidacana dai poduucai ʌcʌʌli vaamioma soi gʌvuaadana isvaasʌquioma ―ascaiti ʌSuusi.
27 Aidʌsidʌ ʌSuusi aagaitadai imaasi, tai ʌmo ooqui oodami saagida iiña dai pocaiti: ―Siʌ cʌʌgacʌrʌ nʌidi Diuusi ʌgai ismaacʌdʌ gʌmarai dai gʌsiitu ―astʌtʌdai ʌooqui ʌSuusi.
28 Dʌmos ʌSuusi potʌtʌdai: ―Ʌcaasi cʌʌgacʌrʌ nʌidi ʌgai ʌʌpʌ vʌʌsi oodami ismaacʌdʌ caʌ Diuusi ñiooquidʌ dai ʌʌgiditai caʌ ―astʌtʌdai ʌSuusi.
29 Daidʌ ʌoodami apiagʌnʌmpaidimi ami ʌSuusi sicoli taidʌ ʌSuusi gʌaagacai mamaatʌtuldimi Diuusi ñiooquidʌ dai potʌtʌdai: ―Oodami sivi oidacami aliʌ maicʌʌga tuutuiga dai giñaagidi ansaidʌ iduuna ʌmo istumaasi gʌducami ʌgai vuitapi, dʌmos maitʌʌgimu ʌgai ʌmai istumaasi gʌducami mosʌcaasi ʌistumaasi gʌducʌdʌ ismaacʌdʌ idui Diuusi ootosacai Joonasi Ñiñiviamu vai ʌgai aagidi ʌoidacami sai ugitia agai ʌgai ismaiʌma duucai gʌntʌtʌgituagi dai camaisoimaasi ivuaadagi.
30 Poduucai ʌʌpʌ giñootoi Diuusi. Aanʌ ʌrʌgai ismaacʌdʌ viaa ʌmo sʌʌlicami dai aagidamu aanʌ sivi oidacami sai ugitia agai ʌʌpʌ ismaiʌma duucai gʌntʌtʌgituagi dai camaisoimaasi ivuaadagi.
31 Siʌʌscadʌ caaiyagi istuigaco Diuusi nʌidagi oodami sividadʌ ismaacʌdʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai ismaacʌdʌ ʌrmaicʌʌga ivuaadami, daidʌ ʌooqui ismaacʌdʌ ʌrbaitʌcʌaacamicatadai Siipʌrʌ divimu dai gʌpiʌrʌ suuligamu ʌoodami sivi oidacami. Ʌgai sʌʌlicʌdʌ mʌʌcasdʌrʌ divia dai caʌca agai istumaasi aagai ʌSalomoñi. Ʌgai ʌrʌmo tʌaanʌdami saitudugami dai tami daja aanʌ sivi dai vaamioma ʌrtʌaanʌdami aanʌ siSalomoñi mai aapimʌ maitiñʌʌgiditai caʌ.
32 Ismaacʌdʌ Ñiñiviʌrʌ oidacatadai dadimu siʌʌscadʌ Diuusi nʌida agadagi sivi oidacami ismaacʌdʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai ismaacʌdʌ ʌrmaicʌʌga ivuaadami, daidʌ ʌÑiñiviʌrʌ oidacami gʌpiʌrʌ suuligamu ʌoodami sivi oidacami ʌʌpʌ mai aapimʌ maitiñʌʌgiditai caʌ ʌgai gia caʌma duucai gʌntʌtʌgito dai camaisoimaasi ivuaada agai aidʌsi ʌJoonasicaru aagidi Diuusi ñiooquidʌ, dai tami daja aanʌ dai vaamioma ʌrtʌaanʌdami aanʌ siJoonasi.
33 Tomali ʌmaadutai cucuudagʌi ʌmo cuudacarui dai gooquiʌrʌ ʌstoquicʌrʌ dadasai tomali ʌmo cajooñi uta baiyoma tʌcavacamiʌrʌ gʌdadasai vai sioorʌ vapacʌdagi istutiadagi isnʌaadagi.
34 Gavuupuji ʌrʌpan ducami ʌmo cuudacarui gatuucuga vʌʌtarʌ isgʌvuupuji cʌcʌʌgaducagi vʌʌsi gʌtuucuga ʌʌpʌ viaa cuudagi, dai isgʌvuupuji maicʌcʌʌgaducagi gʌtuucuga ʌʌpʌ ducami istucagamucagi.
35 Goovai ismaacʌdʌ maatʌ aapimʌ Diuusicʌdʌ ʌpan ducami ʌmo cuudagi gʌntʌgitoidagʌrʌ gʌnnuucadacavurai aapimʌ vai maituucuna dai poduucai tucapi viimu aapimʌ.
