5 Ritonõpo onesaripopyra repe. Yrome ynara tykase ynororo eya, “Sero imeĩpo ekarõko ase oya oesaryme, oesahpyo apakõ esaryme roropa toorihse awahtao,” tykase Ritonõpo Aparão a tumũkue pyra ro ahtao.
6 Mame ynara tykase roropa ynororo, “Apakõ mã imehnõ esaka ytõko osesarise. Moroto 400me zeimãnõko mã toto imehnõ esao.
7 —Morarame apakõ tuarimahpõkõ wãnohnõko ase,” tykase Ritonõpo Aparão a. “Morotoino xiaro oehnõko ropa toh mana jeahmatohme kure,” tykase Ritonõpo Aparão a.
8 Morarame Aparão tamorepase Ritonõpo a aipotapihpyry sahkary poko. Ynara tykase ynororo, “Kure rokẽ oritorỹko ase. Morara exiryke aĩkõpotapihpyry sahkapõko ase oya xine,” tykase Ritonõpo eya. Morarame Aparão toemũkuase, Izakeme. Mame oma etato irãnao ae aenurutopõpyry ahtao, tumũkuru aĩpotapihpyry tysahkase eya. Mame tuãtase Izake ahtao toemũkuase ynororo Jakome. Mame Jako toemũkuase 12me, kytamurukõme.
9 —Morarame kytamurukomo a takorõkõ tokarose imehnomo a jehno toexirykõke. Ejitu pona tarose ynororo. Yrome Ritonõpo imaro kynexine.
10 Toenupunase ipoko. Tutuarimakehpose eya. Morarame Ejitu esẽ Joze se toehse, tuaro aexiryke. Esety Parao kynexine. Joze kowenatume tyrise eya tytapyĩ esẽme roropa.
11 Morarame konopo toehkehse Ejitu po, Kanaã po, enara. Toetuarimase toto.
12 Kytamurukõ nykyryry tonahse. Yrome Ejitupõkõ nykyryry nae ro kynexine. Morara kary etaryke tyya tumũkuru tõ tonyohse Jako a tỹkyryrykõ epekahse.
13 Morarame toytozomose toto ahtao Joze tõsenepose turui tomo a. Tyekyry tõ tonepose Parao a eya.
14 Morarame, “Kumykõ enehtoko xiaro,” tykase Joze turui tomo a. Mame emero morotona toytose toto, 75me.
15 Morarame kytamurukõ toorihse moroto,
16 Jako, imũkuru tõ, enara. Yrome toto ekepyry tarose Xikẽ patahpyry pona zonẽtohme, Aparão nepekatyhpyry aka. Emo poenomo a topekahse eya orihpyra ro toto ahtao. Xikẽ zũ Emo kynexine.
17 —Morarame Aparão pakõ toemũkuase Ejitu po. Tuhke toehse toto moroto. Morarame tynekarotopõpyryae ro toto arory se ropa Ritonõpo kynexine esaka xine.
18 Morarame imepỹ Ejitu tuisaryme toehse, Joze warõkara.
19 Kytamurukõ tonekunohse eya. Tyyryhmase toto eya. Toto zehno toehse ynororo toto emamyryke. Imũkurukõ typahpose eya nakuaka.
20 Morarame Moeze tonuruse, poeto kuranoryme. Tumy tapyĩ tao oseruao rokẽ nuno taropose eya.
21 Mame tapyi tae jeny a tarose ynororo nakuataka. Mame Parao ẽxiry a tanỹse ropa tunuãtanopyryme tumũkurume.
22 Ejitupõkomo a tamorepase ynororo itamurume. Tõtururu waro toehse. Emese kure toehse roropa ynororo otyro riry poko.
23 —Morarame Moeze tykaripãse ahtao, 40me jeimamyry taropose ahtao tyekyry tõ enese toytose ynororo, Izyraeu tõ enese.
24 Morarame tyekyry osanumary tonese tyya ahtao typynohse eya. Ejitupõ totapase eya.
25 “Wekyry tõ pynohneme jenetupuhnõko toh mana. Ritonõpo nenyokyhpyryme jekarõko toh mana,” tykase Moeze tukurohtao repe. Yrome onenetupuhpyra toh kynexine.
26 Yrokokoro tyekyry enese toytory ropahtao, atatapoiketõ tonese eya. Toto zupokary se kynexine repe. “Aimo, ãkorõ ananapoipyra exiko. Oxiehno pyra ehtoko,” tykase ynororo eya xine repe.
27 —Yrome ajoajohpano a tupurohmase. “Onoky omi poe upokato mano tuisame awahtao samo?
28 Ejitupõ etapahpõ mase. Jetapary se roropa hma?” tykase ynororo Moeze a.
29 Morara kary etaryke tyya toepase Moeze Mitiã pona. Toetapyirise moero. Toemũkuase asakoro.
30 —Morarame 40me tyeimãse ahtao moroto, Ritonõpo nenyokyhpyry tõsenepose Moeze a ona po, Xinai zopino. Xinai moro ypy esety.
31 Moroto pika zatyry tonese Moeze a tororo ãko. Moro eneryke tyya toemynyhmase ynororo. “Otãto puhkoke pika ezehpyra nae? Eneta aporo,” tykase ynororo tukurohtao. —Morarame enese toytose tahtao Ritonõpo omiry totase eya, ameke pyra toehse tahtao. Ynara tykase Ritonõpo eya,
32 “Ritonõpo ase, atamurukõ esemy, Aparão, Izake, Jako. Emero oesẽkõme roropa ase,” tykase ynororo eya. —Morara kary etaryke tyya tykytyky tykase Moeze. Osenuhmara toehse ynororo tõserepyryke.
33 Morarame ynara tykase Ritonõpo eya, “Asapatũ touko jẽpataka oehtohme. Onoupyra awahtao orihnõko mase,” tykase ynororo eya. —Mame morara kary etaryke tyya tysapatũ touse eya. Mame ynara tykase Ritonõpo eya,
34 “Ypoetory tõ tuarimary enẽko ase Ejitupõkomo a. Morara exiryke oehno toto pynohse. Seromaroro aaropõko ase Ejitu pona,” tykase Ritonõpo Moeze a.
35 —Moeze mokyro ro. Apitoryme ise pyra toh kynexine repe tutuisarykõme. “Onoky omi poe upokato mano tuisame awahtao samo?” tykase toto eya. Yrome mokyro ro tyrise Ritonõpo a toto tuisaryme. Juteu tõ pynohneme tyrise ynororo Apotohtaonõpo a.
36 Morarame tarose ropa toto eya Ejitu poe. Tyjamitunuru tonepose roropa eya moroto Ejitu po, typoetory anaropopyra ropa Ejitupõkõ exiryke. Tuna purohpokuroko tarose toto eya. Moro tuna esety Tahpiremy. Mame ahno esao pyra 40me ikonopory taropose toto a, Ritonõpo jamitunuru enery poko roropa tyya xine. Tỹkyryneke pyra toto ahtao tỹkyrynehtose toto Ritonõpo a.
37 Mame Moeze ynara tykase Izyraeu tomo a, “Urutõ enehpõko Ritonõpo mana, kuekyrykomo, ysã exikety,” tykase Moeze pake tyekyry tomo a.
38 Moeze mokyro Ritonõpo poetory amorepahpono ahno esao pyra. Ritonõpo nenyokyhpyry maro roropa kynexine ypy po, Xinai po. Imaro tõturuse ynororo moro ypy po kytamurukõ netaryme. Eya Ritonõpo omiry tymerose, kyya xine ekarotohme roropa.
39 —Yrome aomipona se pyra kytamurukõ kynexine. Tymaro xine ise pyra toh kynexine ipunaka. Ejitu pona ropa toeramarykõ se ropa toh kynexine tukurohtao xine.
40 Arão a ynara tykase toto, “Ritõ tyriko Ritonõpo myakãme, kuesemazupurukõme aytotohme. Aza rokẽ nytoase Moeze, kuenepyhpõkomo Ejitu poe? Zuaro pyra sytatose,” tykase toto.
41 Moroto tahtao xine pui mũkuru panõ tyrise toto a. Morarame kaneru tõ totapase eya xine uuru risẽ ẽpataka, “Kure mase,” katohme tyya xine. “Kuesẽkõme mosero nase,” tykase toto. Tãtãkyemase toto tynyrihpyrykõ poko.
42 Morarame mokaro turumekase Ritonõpo a, “Kuesẽkõme sero nase,” kary etaryke tyya. Mame xirikuato tõkehko roropa tyrise eya xine tosẽkõme. Ynara tymerose Ritonõpo omiryme pake urutõkomo a, “Izyraeu tomo, oekykõ mekarotone ya. Onekarorykõme oekykõ metapatone repe. Yrome ya pyra mekarotone. 40me ikonopory taropose oya xine oyoytorykohtao ahno hnakuroko.
43 Tapyi pitiko maromarotone kamisa risemy, ymyakãme onyrihpyrykõ tapyĩme, onohpetu tapyĩme Moroke tapyĩme. ‘Kuesẽkõme sero nase,’ matokene mokyro poko. Rẽpã roropa onyrihpyrykõ xirikuato panõ esẽme repe. Morara oexirykõke aarotorỹko ase mya Papironia pona,” tykase Ritonõpo eya xine.
44 —Kytamurukõ maro Ritonõpo tapyĩ kynexine, okyno pihpyry risemy, ahno esao pyra, typoko toto amorepatohme. Moeze a moro tapyi tyrise Ritonõpo omi poe, imaro tõturuse exiryke.
45 Moro tonehse kytamurukomo a xiaro pake tooepyrykohtao. Mame Jozue tõ tõsesarise ropa imehnõ esahpyry po, taropose morotõkõ exiryke Ritonõpo a. Morarame Tawi Izyraeu to tuisaryme toehse.
46 Ritonõpo omipona exikety ynororo kynexine. Tapyi amory se toehse repe Ritonõpo tapyĩme.
47 Yrome imũkuru a rokẽ tamose, Saromão a, Ritonõpo tapyĩme.
48 —Yrome imehxo Ritonõpo kapuaono. Tapyi tao nyhpyra mana, ahno nyrihpyry tao, tykase Exitewão. —Ynara Ritonõpo nekarohpyry sero poko pake urutonõpo a,
49 “Kapu esẽ ase, nono esẽ roropa. Otãto tapyi amõko matou ytapyĩme? Tapyi amõko matose repe, yrome upune pyra mana.
50 Ywy rokẽ Ritõme ase emero,” tykase Ritonõpo pake urutono a, tykase Exitewão mokaro a. Mame ynara tykase roropa eya xine,
51 —Otato pyra matose, Ritonõpo omipona pyra. Zuzenu okorokarykõ se mã repe. Yrome ise pyra matose. Atamurukõ saaro matose.
52 Urutõkõ tyyryhmase atamurukomo a emero. “Ritonõpo mũkuru oehnõko mana,” kananõ totapase toto a. Mokaro saaro matose. Mokyro mexixihmatose tooehse ahtao.
53 Ritonõpo a tõmiry tokarose oya xine inenyokyhpyry tomo a repe. Yrome aomipona pyra matose, tykase Exitewão eya xine.
54 Morara kary etaryke tyya xine tyekĩtapãse toto. Exitewão ẽpataka tyerykõ totose toto a tynyetũkõke.
55 Yrome Ritonõpo zuzenu Exitewão maro kynexine. Kakoxi tõsenuhmase tahtao Jezu tonese kapu ao xikihme, Ritonõpo maro. Saerehkane konõto tonese roropa eya Ritonõpo ezurume.
