11 Siwenoŋ aantano iwoi somata moŋ kamaaro. Iwoi ii opo taaŋa somataa tani kaaŋa kolooro. Gajoba yoŋonoŋ iwoi iikawaa waŋgoŋa 4 iikanoŋ meŋ naŋgowuyaga, iikawaa tani kaaŋa balonoŋ kamaaro.
12 Iwoi iikawaa uutanoŋ oro kania kania ragi. Oro tosianoŋ kana 4:yanoŋ riiŋ kemakeju. Tosianoŋ wosogianoŋ kondondoŋgoŋ kemakeju. Kaaŋagadeeŋ kooŋa kooŋa kanakeewaŋ elelaoŋ kemakejuti, iwoi kaaŋa kaaŋa ii opo iikawaa uutanoŋ motooŋ kamaagi.
13 Kamaagi iikanoŋ qa moŋ kolooŋ qaa kokaeŋ ijoro, “Piito, gii mono waama iwoi koi qeŋ ooŋ newa.”
14 Kaeŋ ijoroto, Piitonoŋ jero, “Oo Poŋ, kaeŋ qaago totooŋ! Ii qizimiziŋawo. Nii kambaŋ moŋnoŋ iwoi aŋgonjorayawo ii mende newe. Nii iikawaajoŋ arokuukuu mojeŋ.”
15 Kaeŋ ijoro qa iikanoŋ mombo kolooŋ iwaajoŋ jero, “Anutunoŋ iwoi jeŋ konjoratiro eji, giinoŋ iikawaa qata aŋgonjorayawo kaeŋ mende qaba.”
16 Iwoi kaaŋa ii mombo asugiro indiŋa karooŋ kolooro. Indiŋa karooŋ kolooro iikanondeeŋ opo ii mombo horogi Siwenoŋ uro.
17 Piitonoŋ jaameleeŋ uŋa ii iima iikawaa kaniaajoŋ kiko qeŋ momambaajoŋ moma bimbimgoŋ raro. Kaeŋ raro kambaŋ iikanondeeŋ Korniliusnoŋ eja wasiŋ oŋono kaŋ Saimombaa miri moŋgama kawaajoŋ qiqisi ama mokolooŋ kouma miri naguyanoŋ naŋgi.
18 Miri naguyanoŋ nama kokaeŋ qama qisigi, “Saimon qata moŋ Piito qajuti, iinoŋ miri koi kanoŋ laligoja me qaago?”
19 Piitonoŋ toroqeŋ jaameleeŋ uŋa iikawaa kaniaajoŋ moma bimbimgoŋ raro Uŋa Toroyanoŋ kokaeŋ ijoro, “Moba, eja karoonoŋ kaŋ gii moŋgama gonju.
20 Niinoŋ eja ii wasiŋ oŋombe koi kaju. Kawaajoŋ mono keteda koi waama kemeŋ uuwoi ezelobezelo mesaoŋ yoŋowo kemba.”
21 Kaeŋ ijoro Piitonoŋ eja iyoŋonoŋ kemeŋ iŋijoro, “Mobu, oŋo eja moŋganjuti, niinoŋ ii koloojeŋ. Mono naambaajoŋ kaju?”
22 Iŋijoro meleeŋgi, “Kawali galeŋ Kornilius ii eja dindiŋa kolooja. Iinoŋ Anutu waeya meŋ mepeseeŋ laligoro Juuda ejemba tuuŋ kuuya yoŋonoŋ goda uuta qeŋ muŋkeju. Anutuwaa gajoba toroya moŋnoŋ asugiŋ muŋ kokaeŋ jeŋ kotoro moro, ‘Gii mono qele ama Piito koma horoŋ muna miriganoŋ uma qaa uutanoŋga jewaati, ii geja ama moba.’”
23 Kaeŋ meleeŋgi horoŋ oŋono miri uutanoŋ ugi kalaŋ koma oŋono ainjoloŋ rama egi. Egi gomaŋ ano Piitonoŋ waama yoŋowo keno. Jopa taoŋ kanoŋa ala tosaaŋa uŋuano iwo motooŋ keŋgi. Kiaŋ.
24 Motooŋ kema somaŋa motooŋgo eŋ kema laligoŋ Sisaria taonoŋ keugi. Keugi Korniliusnoŋ yoŋoojoŋ mamboma laligoro. Kaeŋ laligoŋ tinitosa ano alauruta awaa ii koma horoŋ oŋono mirianoŋ ajorooŋ ragi.
25 Keuma Piitonoŋ mirinoŋ umambaajoŋ ano Korniliusnoŋ waama kamaaŋ joloŋa jeŋ kanianoŋ kemeŋ usugoŋ muro.
26 Usugoŋ muroto, Piitonoŋ borianoŋ meŋ kobibiiro waaro kokaeŋ ijoro, “Mono waaba, nii kaaŋiadeeŋ baloŋ ejaga koloojeŋ.”
27 Kaeŋ ijoro iwo amiŋ moma miri uutanoŋ uri ejemba mamaganoŋ ajorooŋ ragiti, ii iŋiiro.
28 Iŋiima kokaeŋ iŋijoro mogi, “Oŋo Juuda ejemba nonoo kanianana moju. Juuda nono ejemba wabaya oŋoo mirinoŋ uma oŋowo ainjoloŋ rarawaa soŋgo ero amamaaŋkejoŋ. Ii amamaaŋkejonto, Anutunoŋ qaaya moŋ qendeema noma kokaeŋ nijoro, ‘Giinoŋ ejemba ii me woi yoŋoo qagia ii aŋgonjora arokuukuuyawo kaeŋ mende qaba.’
29 Kawaajoŋ oŋo qele ama koma horoŋ noŋgi niinoŋ mende qotogoŋ kaŋ koujeŋ. Kouma kokaeŋ qisijeŋ: Oŋo mono naambaajoŋ qele ama koma horoŋ noŋgi? Ii saanoŋ jegi momaŋa.”
30 Kaeŋ iŋijoro moma Korniliusnoŋ meleeno, “Nii mare moŋnoŋ kambaŋ kokaamba 3 kilok kanoŋ mirinanoŋ rama qamakooli gawoŋ meŋ laligoŋ koube kete somaŋa 4 kolooja. Qamakooli gawoŋ meŋ laligowe iikanoŋadeeŋ eja moŋ selekopaaya asamararaŋawo kanoŋ asugiŋ bananoŋ nano.
31 “Bananoŋ nama kokaeŋ nijoro, ‘Kornilius, gii qama kooliŋ laligona qaaga Anutuwaanoŋ uro moro awaa kolooja. Gii kaleŋa kaleŋa ejemba wanaya mendeema oŋomakejaŋi, ii Anutunoŋ moma aŋgoŋ koma goojoŋ romoŋgoŋ wasiŋ nono kajeŋ.
32 Kawaajoŋ mono keteda koi qele ana Jopa taonoŋ keno eja qata Saimon, qata moŋ Piito qajuti, iiga wama kawu. Iinoŋ oro selianoŋ gawoŋ meme eja Saimon iwaa mirinoŋ kowe goraayanoŋ laligoja.’
33 “Kaeŋ nijorotiwaajoŋ ama niinoŋ iikanondeeŋ qele ambe goonoŋ kagi. Giinoŋ qaana moma kajaŋiwaajoŋ uuna qeaŋgoja. Poŋnoŋ qaa kuuya jewagiwaajoŋ jeŋ kotoŋ gonoti, giinoŋ ii saanoŋ jena moboŋa. Nono kuuya keteda koi iikawaajoŋ ajorooŋ Anutuwaa jaasewaŋanoŋ koi rajoŋ.” Kiaŋ.
34 Korniliusnoŋ kaeŋ jero Piitonoŋ kanaiŋ kokaeŋ jero, “Ahaa! Anutunoŋ ejemba tosaaŋa mende iŋiisosorooŋ tosaaŋa mende sureeŋ oŋomakejato, so motooŋgonoŋ gosiŋ nonomakeja. Iwaa jaanoŋ moŋnoŋ aŋgonjorayawo mende kolooja. Niinoŋ ii keteda koi oŋanoŋ moma kotojeŋ.
35 “Kaeŋ qaagoto, ejemba tuuŋa tuuŋa kuuya noŋoo batunananoŋ daeŋ yoŋoonoŋga moŋnoŋ Anutu waeya meŋ mepeseeŋ kaiyakayanoŋ kana dindiŋa otaaji, iinoŋ mono Anutuwaa jaanoŋ sokonja.
36 Jiisas Kraistnoŋ ejemba kuuya ananaa Poŋnana kolooŋ luae qeŋ nonomakeji, Anutunoŋ Buŋa qaaya ii Israel kanageso nonoonoŋ ano karo. Buŋa iikanoŋ karo nono iikawaa Oligaa Buŋaya jeŋ asariŋ laligojoŋ.
37 Jonoŋ ejemba uugia kuuŋ kokaeŋ jero, ‘Oŋo mono uugia meleeŋgi niinoŋ oomulu meŋ oŋomaŋa.’ Kaeŋ jero kawaa gematanoŋ qaa ii Galili prowinsnoŋ kanaiŋ jegi seiŋ kema Judia prowinsnoŋ keuma kuuya sokono. Oŋo ii modaboroju.
38 “Anutunoŋ Uŋa Toroya Nazaret eja Jiisaswaa uutanoŋ maaro ku-usuŋ buŋa qeŋ aoŋ gomaŋ so liligoŋ laligoroti, ii iwo nano kema ejemba kiaŋkomuŋ oŋono. Kileŋaa Toyanoŋ ejemba esuŋanoŋ somoŋgoŋ horoŋ oŋono kemegiti, iinoŋ ii kuuya meŋ qeaŋgoŋ oŋondabororo.
39 Iwoi ii Juuda nonoo gomanoŋ ano Jerusalem sitinoŋ ama meŋ laligoro gere batuyanoŋ mondoŋ qegi komuro. Nono ii kuuya iima naŋgoŋ jeŋ daŋgunuya kolooŋ nanjoŋ.
40 Komuŋ ero somaŋa karooŋ kolooro Anutunoŋ meŋ gbiliro waaro. Waama indiŋa mamaga ejemba asugiŋ oŋono.
